Poppikisat - lapset urheilee

Eilen olivat Liedossa suositut paikallisosuuspankin järjestämät lasten leikkimieliset yleisurheilukisat, joita olimme perheenä odottaneet jo kovasti. Olin ilmoittanut Tytön ja Pojan kisoihin jo aikoja sitten ja järjestänyt töistä aikaisen lähdön.

Lapsemme eivät ole olleet mukana missään urheilullisessa aikaisemmin, konseptit juoksu, pallonheitto ja pituushyppy olivat siis heille täysin uusia tuttavuuksia. Innostus oli asiaankuuluvan suurta ja päivää hehkutettu viikon päivät, siihen nähden upean tilaisuuden toteutus jäi hieman harmittamaan, mutta hauskaa oli joka tapauksessa.

 Kummatkin lapsista osallistuivat oman vuosiluokkansa sarjaan, jotka ymmärrettävästi olivat hyvinkin päällekkäin suuresta osaanottajamäärästä johtuen. Kisaan sai osallistua nuoret, alle kouluikäiset jos oikein muistan ja lajeissa kilpailtiin  leikkimielisesti yhdessä tai kahdessa vuosiluokassa. Teimme jaon tytöt ja pojat, joten en ikävä kyllä päässyt seuraamaan poikamme suorituksia, mutta Tytön kanssa oli mukavaa, kunhan ensin löysimme täpötäydeltä urheilukentiltä suorituspaikkamme. Lapsemme ovat vanhempiinsa tulleet, ei mitään synnynnäisiä urheilutähtiä ikävä kyllä, mutta väliäkö sille, me olimme ylpeitä!

Erityisen hauskoja hetkiä koin itsekseni kun olin antanut Tytölle mielestäni hienot ohjeet 40m juoksua varten; juokse niin lujaa kuin pystyt, pysy radallasi ja voita kaikki! Olin vain unohtanut jotain melko oleellista - pysähdy maaliviivalla... Tätä nauroin katketakseni ja kiroilin itsekseni kun juoksin Tytön perässä tämän viilettäessä iloisesti  juoksurataa pitkin puolen kentän mittaa ennen huutojeni kuulemista :)

Palkintojen jaon odotus oli pitkä, mutta antoisa, vaikkakin aiheutti perikateellisille sisaruksille räjähtävän riidan. Kaikki osaanottajat palkittiin pronssimitalleilla, niin myös Tyttö, mutta Poika oli viimeisten palkittujen joukossa ja sai sitten jäljelle jääneen hopeamitallin. Tyttö ei takuulla tiedä pronssin ja hopeisen eroa, mutta pronssi ei kiiltänyt ja siitä riita - Tyttö halusi kiiltävän mitallin.

Loppu hyvin kaikki hyvin, hauskaa oli ja lapset nukahtivat kuin pienet lyhdyt kun päästiin kotiin. Iskä ja äiti palkitsivat päivän urakoinnin seuraavan päivän vapaan kunniaksi isoilla lasillisilla Ripassoa ja kunnon palasilla Roquefort juustoa.