Vuosi 2013

Tässä sitä eletään, vuoden 2013 viimeisiä hetkiä ja lienee hyvä hetki monen muun tapaan katsoa mitä kaikkea tänä vuonna tapahtuikaan!

Tammikuussa vietettiin järjestämiäni elokuva-aiheisia naamiaisjuhlia työpaikalla, lystiä oli - kuka arvaa ketä esitin?

Helmikuussa käytiin jo perinteeksi muodostuneessa Muumien taikatalvessa, ihanaa yhdessäoloa, lumileikkejä, valjakkoajelua, napakelkkailua ja muumitalon kiertelyä uudestaan ja uudestaan - välissä tietysti hahmojen halausta ja lämmintä kaakaota. Pidän taikatalvitapahtumasta, mutta miten mahtaa käydä tänä talvena, lunta ei ole vielä suuremmin täällä etelässä nähty?

Maaliskuussa vietettiin rakkaan kanssa upea ilta keittiömestariyhdistyksen gaalaillallisella Turun Linnassa. Usean ruokalajin ja sitäkin mukavemman viinipaketin kattaus, harmi vaan, että sosiaalitilat olivat pohjakerroksessa ja juhlatilat ylhäällä. Arvaatteko kuinka haastavaa oli kulkea keskiaikaisia, korkeita rappusia kolmanteen kerrokseen ja takaisin kokopitkässä iltapuvussa, pienellä laahuksella ja korkokengillä - pikku hiprakassa?

Huhtikuuta vietettiin Liedossa näinkin keväisissä tunnelmissa, ei siis hätää vielä sen lumen kanssa. Luitteko muuten, että vuosi 2013 oli yksi lämpimimmistä?

Vappua vietettiin keijuprinsessan ja Buzz Lightyearin kanssa! Hienoa, kun tarhassa jaksetaan järjestää, lapset rakastavat roolileikkejä ja pukeutumisia, poika ei meinannut millään ottaa omaansa pois... Tykätäänkö teillä pukeutua, mikä on lapsen (oma) lempirooliasu?

Toukokuussa nautittiin ihanista helteistä ja kesän alkamisesta, lapset kesälaitumella serkun kanssa. Saippuakuplat jaksavat aina viihdyttää ja meillä niiden kanssa saadaan aikaa kulumaan yhtä paljon joka kerta. Sitä menee kyllä valtavasti, enkä vielä ole onnistunut tekemään kotitekoisesti kaupan litkua parempaa - ei niin suttaista, fairy oli ihan katastrofi! Onko jollain hyvä ohje/suhde?

Kesäkuussa aloiteltiin kesämenot ja miehen loma laittamalla lapset hoitoon ja kutsumalla ystäväpariskunnat nauttimaan aikuisten iltaa oman keittiömestarini laittaman ruuan ja upeiden viinien kera - oli muun muassa hummeria, surf and turf, romanovin mansikoita ja shampanjaa tietysti!

Perheaikaa vietettiin muun muassa korkeasaaren vesisateessa...

Linnanmäen koleudessa...

Juhannushelteissä ystävien mökillä...

Kulttuuria tutkimassa keskiaikaisilla markkinoilla...

Zoolandian eläimiä ihmettelemässä ja paljon paljon muuta! Kesäkuu oli mukava ja äidin loma heinäkuussa olikin sitten vastapainoa alkukesän vouhotukselle. Harmillista kyllä, aikuisten lomat menivät tarkoituksella ristiin, mutta kyllä sitä yhteistä aikaa olisi voinut olla enemmänkin - mites teillä, oletteko samaan aikaan, vai eri aikaa puolisoidenne kanssa lomalla?

Heinäkuussa aloitettiin blogin kirjoitus ja vietettiin aikuisten kivaa Ruisrockissa mahtavassa seurassa...

Ja DBTL kaupunkifestareilla jälleen yhtä lystiä rakkaan kanssa! Kuka muu tykkää festareista? Sisäsiisteistä, hotellimajoituksella, puhtaalla vedellä ja sisävessoilla - kiitos :)

Elokuussa nautittiin yhä helteistä ja alettiin kokoamaan perhettä työ ja tarhakuntoon jälleen pitkän kesän jälkeen. Se olisi ollut hyvä kuukausi lomailla sekin, mites teillä, oletteko lomailleet joskus syksyn aikaan?

Syyskuussa oltiin jo vahvasti arjen rutiineissa, tässä nautitaan harvinaisesta sisarusten välisestä hempeästä hekestä, suurimman osan ajasta tapellaan ja ollaan toisen kurkussa kiinni. Sisarusrakkautta, ovatko sisko ja sen veli pahimmat kun ikäeroa on erityisen vähän?

 Lokakuussa rakas prinsessani täytti 4 vuotta ♥

Marraskuussa viikarimme 5 vuotta ♥

Jouluna jännitettiin joulupukkia ja avattiin uskomaton määrä lahjoja! Ilmeisesti oltiin oltu kilttejä.

Joulun pyhät olivat mieluisat, perheaikaa, parisuhdeaikaa, suklaata, glögiä, punaviiniä, homejuustoa ja pikkuisen rästiin jääneitä koulutehtäviäkin. Oli hyvä palata tänään töihin ja valmistautua ottamaan uusi vuosi vastaan. Huomenna olisi tarkoitus tehdä lyhyt päivä ja sitten parin ystäväperheen kanssa syömään ja lasten ilotulitusta katsomaan.  Postausta vielä huomenna!

Viking Grace - komiaa oli!

Ensimmäistä kertaa paljon puhutulla uudella Turun ylpeydellä, risteilyalus Viking Gracella ja ennakko odotukset kyllä täyttyivät. Laiva oli kaunis, palvelut toimivat, ruoka mainiota ja yksityiskohdat ihastuttivat. Suosittelen!

Rakkaan kanssa laatuaika oli ehdottomasti parasta antia ja tietysti syöminen - herran jestas, että herkuteltiin!

Äyriäisiä a la cartessa alkuun, hummeria, rapuja, simpukoita, ostereita...

Upeaa peuran fileetä pääruuaksi, kaunis ja hyvä annos, jossa maut kohdallaan

Suklaata neljällä tavalla, ihana annos taas, mutta alla olevat shamppanjat, valkoviinit ja Amaronet olivat saaneet tässä kohtaa jo makunystyröitä jokseenkin turtuneeksi ja ihan ne parhaimmat nyanssit eivät tulleet esille.

Laiva oli täynnä hauskoja yksityiskohtia, otetaan nyt vaikka nämä suloiset käytävämatot

Upeita kaaria, valoja ja muotoja.

Viihtyisät ulkoalueet ja tyylikkäästi toteutetut, kuten koko laiva muutenkin.

Seuraava päivä oli mitä kaunein ja mikäs siinä paistatellessa päivänsankarin seurassa, joka oli huomattavasti paremmassa hapessa kuin allekirjoittanut.

Pitkän tuntuisen päivän kohokohta oli jälleen ruokailu, tällä kertaa laivan Vapiano - tyylisessä itsepalvelu ravintolassa, Frank'sissa jossa oli mukavasti toteutettu, Suomessa vielä hieman harvinaisempi palvelumalli. Ruoka kuulosti paremmalta, kuin oli, mutta viihdyimme silti.

Dagen efter pastaa, joka oli yllättävän terveellinen vaihtoehto sentään pääosin pizzoja ja hampurilaisia tarjoavasta listalta. Ruoka oli kaunis, mutta melkoisen mauton, harmi kyllä.

Mainiosti toteutettu omenajuustokakku päälle kruunasi tämänkin päivän kalorit, hyvällä tavalla, sillä jälkiruoka oli paitsi kaunis, myös todella hyvän makuinen.

Tosiaan, suuremmin aktiviteetteja ei kuulunut seuraavaan päivään, yö kun oli venahtanut perinteisesti aamu seitsemän puolelle  ennen nukkumaan menoa. Katsastimme kuitenkin tarkkaan myös lasten tarjonnan, sillä todennäköisesti seuraava reissu on taas se perinteisempi lasten kera. Tosi kivasti oli heillekin ohjelmaa ja leikkipaikka tarjolla, tämä kannen viritys ihastutti erityisesti. Tuolla meidänkin vekarat varmasti viihtyisivät jos sää vain on kaunis.

Hieno reissu ja nyt sitten odotetaan vähemmän innostuneesti pankkitilin saldon päivittymistä. Eihän tuo matka itsessään, mutta se muu siellä...

Muisteluja matkan varrelta - osa III - Häät

Elämän ihanin päivä. Niin monet sanovat häistään ja ihana se olikin. Meni vain todella nopeasti ohi!

Kaikki se järjestely ja suunnittelu, valmistautuminen ja rahallinen panostus - 7 tuntia ei ollut kuin näyttää...

Minua jännitti ja nauratti ja vaikka mitä, kaikkea samaan aikaan. Itse vihkiminen suoritettiin maistraatissa kaason ja bestmanin todistaessa, kirkkohäiden suurellinen sisääntulo ja marssi jäivät väliin johtuen omasta elämänkatsomuksestani, johon uskonto ei kuulu.

Sormuksia emme valinneet kauan, kuten emme muitakaan häihimme liittyviä yksityiskohtia. Halusimme valkokultaa ja löysimme etsimämme ensimmäisestä kaupasta vajaan kymmenen minuutin katselun jälkeen!

Juhlapaikkana meillä oli Liedon Vanhalinna, upea historiallinen miljöö, johon ihastuimme kummatkin. Vieraita oli lähes 100 henkeä ja tiloina vanha Kartanoravintola.

Löysin hääpukuni Irlannista juhannusreisullamme - ei mikään helppo homma, mutta hyvän ompelijan toimesta pukuun ommeltiin alas asti selässä oleva nyöritys, jolla varmistettiin mahani mahtuminen pukuun vielä tuolloin raskausviikoilla 27+4.

Meillä taisi mennä toisinpäin, kuin monella muulla parilla, Miehelle tehtiin "hääkampaus", itse selvisin leikkauksella ja värillä.

Muutoin itse juhlissa olikin ne perinteiset elementit, ajelu koristellulla hääautolla, häätanssi (Metallican Nothing Else Matters akustisena kitaraversiona veljeni soittamana), paaaljon ruokaa ja juomaa (ravintolaväkeä kun oli suurin osa vieraista), leikkejä, kimpun heittoa ja varsin onnistunut hääyö kauniissa boutique hotellissa,  Park Hotellissa ja heidän morsiussviitissään. Huomenlahjaksi sain Mieheltäni Kalevala Korun Helinä korvakorut, jotkä näkyvät yhä korvissani useimmissa kuvissa.

Tänään sitten vietämme viidettä hääpäiväämme, menemme syömään, elokuviin ja vietämme hyvin ansaittua laatuaikaa kahdestaan... Siitä varmasti postausta ainakin ruokakuvien merkeissä!

Muisteluja matkan varrelta - osa II

Palattuamme ensimmäiseltä yhteiseltä matkaltamme Kambodzasta kihlautuneena, hyppäsimme suureen tuntemattomaan ja muutimme yhteiseen kotiin pääkaupunkiseudulle. Olimme saaneet uskomattoman hienon työtarjouksen ja siirryimme Linnanmäelle, jossa itse johdin ravintola- ja kokoustoimintaa, mieheni alaisuudessani keittiötoimintoja.

Pidin yhteistyöstä rakkaani kanssa, teimme hyvää jälkeä, kuten edellisessäkin yhteisessä työpaikassa, emmekä kokeneet esimies-alaissuhdetta ongelmalliseksi parisuhteessa.

Helmikuussa teimme kaksi iso päätöstä, ostimme yhteisen asunnon Espoosta -  sen kuuluisan rivitalonpätkän - ja päätimme,  vastoin kaikkia aikaisempia ajatuksiamme, että lapsi saisi tulla jos on tullakseen. Laskujeni mukaan Poika sai alkunsa aika tarkkaan ensimmäisistä öistämme uudessa asunnossamme maaliskuussa muuttaessamme...

Ensimmäinen yhteinen kesämme meni mukavasti ja todella nopeasti. Paitsi että pyöritimme Linnanmäen kohtuullisen vilkasta toimintaa useamman ravintolan ja kahvilan voimin, ehdimme myös mm. viettää sateista juhannusta Miehen entisessä työpaikassa, Irlannissa...

Irroitella Ruisrockissa alkavan vauvamasun kera ja alkoholittomia nauttien...

Sekä uuden kotikaupunkimme nähtävyyksistä - kuten Korkeasaaresta - nauttien.

Siinä sivussa mahaa kasvattaen...

Ja tietysti häitämme suunnitellen!

Olimme sopineet hääpäiväksi 15.8.2008. Emme osanneet arvata Pojan tuloa niin nopeasti, mutta eipä tuo haitannut, päätimme pitää juhlat tuolloin joka tapauksessa.

Muisteluja matkan varrelta - osa I

Torstaina on hääpäivämme, viides sellainen ja ajattelin jakaa teidän kanssanne muutaman ihanan hetken matkan varrelta.

Kuten aikaisemmin kerroin täällä, olimme rakkaani kanssa ystäviä ja työtovereita jo paljon ennen rakkaustarinamme alkua. Tunsimme toisemme jo ammattikorkeakoulusta, jota kävimme smalla vuosikurssilla, hän keittiöpuolella ja itse ravintolapuolella vuonna 1997 alkaneissa. Silloin seurustelimme kumpikin tahoillamme, emmekä tainneet vaihtaa muutamaa sanaa enempää.

Useampi vuosi sen jälkeen työpaikkaa vaihtaessani olimme ensin samalla työnantajalla eri toimipisteissä ja tutustuimme paremmin ja sitten minut jo siirrettiinkin hänen esimiehekseen ensimmäiseen yhteiseen työpaikkaamme. Olimme pitkään vain tehokas työpari ja hyviä ystäviä, mutta pikkuhiljaa se kasvoi joksikin muuksi, kunnes vaikeuksien kautta päädyimme yhteen - virallisesti "seukkaamaan".

Pienen hetken yhdessä oltuamme päätimme lähteä yhteiselle matkalle Kambodzaan viettämään joulua ja uutta vuotta.

Matka oli aivan käsittämättömän hieno ja maa upea. Suosittelen lämpimästi käymään, sillä kokemus oli mieleenpainuva. Angor Watin temppelialue pohjoisessa ja sen nähtävyydet olivat niin uskomattomat, että niitä on kuvissa vaikea vangita.

Alueen valtavuus ja yksityiskohdat olisivat antanut aihetta kierrellä useamman viikon, meillä meni vajaa viikko.

Alueella oli lukuisia turisteja, mutta missään nimessä se ei ollut niin täyteen ahdettu, kun voisi kuvitella ja tuolloin vielä pääsi joka paikkaa kiertämään ja katsomaan.

On sanottu, että kulkua raunioissa tullaan tulevaisuudessa rajoittamaan ja koetetaan taata historiallisen miljöön koskemattomuutta.

Mieleenpainuvaa oli mm matka raunioita katsellen elefantin selästä käsin

Rakkautta Kambodzan kauniimmaksi mainituissa raunioissa

Uskomaton, jättimäisten puiden valtaama rauniokaupunki

Ja niitä kuuluisia naamapatsaita. Kävimme kaikissa tunnetuimmissa kohteissa ja vähän pienemmässäkin Kambodzan pohjoisosissa.

Matka teini-ikäisen pojan ohjaamana pääosin Vietnamilaisten asuttamassa jokikaupungissa, joka on rakentunut veneisiin Mekong joen suistoon.

Kuumailmapallolla rauniota katsomassa ilmasta käsin!

Osan matkasta lekottelimme aivan etelän Sihanoukvillen luonnonkauniilla ja rauhallisilla rannoilla, joilta puuttui naapurimaan Thaimaan kaltainen kaupustelu ja hässäkkä.

Maan pääkaupungissa Phnom Phenissä tutustuimme vähemmän keveään puoleen, punaisten khmerien hirmuhallinnon aikaiseen pahamaineiseen vankilaan, joka sijoittui aivan kaupungin keskustaan. Siellä tapettiin ja kidutettiin satoja hirmuhallinnon vastustajia maan pimeimpänä ajanjaksona.

Kaunis maa, paljon nähtävyyksiä, paratiisirannat, edullinen hintataso, hyvä ruoka, ystävälliset ihmiset...

Meille matka oli onnistunut ja onnea tietenkin lisäsi se, että rakkaani kihlasi minut matkan viimeisinä päivinä, uuden vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi.


p.s Muistakaahan käydä osallistumassa vielä arvontaan tästä :)