Ystävänpäiväviikko

Synttärit tulivat ja menivät, sen jälkeen ollaan menty tavalliseen tapaan vauhdikkaasti, oikeastaan eilisen ystävänpäivään liittyvien asioiden merkeissä. Askartelimme yhdessä lasten kanssa ystävänpäiväkortit tarhakavereille, itsellä meni yksi ilta työntekijöitteni korttien ja pikku yllätysten parissa, jotka jaoin heille eilisessä työtyytyväisyyskyselyn purun parissa. 

Viikon lopetus on ollut aivan ihana! Siihen kuului ystävänpäivän viettoa eilen ihanien leidien kera hyvästä seurasta, juomasta ja ruuasta nauttien, tänään lasten kanssa perhepäivästä nauttien.

Ystävänpäivän kunniaksi olimme tosiaan eilen varanneet pöydän Ravintolalaiva Cindystä, jonne oli trakoitus mennä nauttimaan talven toiset blinit. Ennen ruokailua, nautimme tyttömäisesti Cosmopolitanit vanhassa suosikkipaikassamme lehmässä, viralliselta nimeltään The Cow. Piipahdimme myös täpotäydessä, aina yhtä viihtyisässä Tintåssa nauttimassa lasilliset kuohuvaa, matkalla jokirantaan.

Cindyssä olen tainnut käydä viimeksi ala-asteen luokkakokouksessa, eikä paikka silloin tehnyt suurta vaikutusta. Odotukset eivät siis olleet isot, mutta ruokailu kyllä yllätti positiivisesti.

Blinit olivat jo toista kertaa nautittavana ja vaikka eivät olleet aivan yhtä upeat kuin omassa ravintolassani, olivat kyllä vallan mainiot silti. Täytteinä savuporomousse ja katkarapumajoneesi - en ole mädin ystävä, kuten viime blinipostauksessa täällä kerroinkin. 

Päivän kalorit  varmistuivat näiden mainioiden valkosipulietanoiden myötä, jotka tarjoiltiin Mouhijärven herkkujuustolan Savuhilma - juustolla kuorrutettuina. Taivaallisen hyviä, suositteluni!

Tätä se on sitten, kun seurassa on  ravintola-alan ammattilaisia ja innokkaita somettajia, annokset tulivat hyvin kuvatuksi ja dokumentoiduiksi! Samoin kuin palvelu arvioiduksi ja harmillista kyllä, palvelu ei Cindyssä ihan yltänyt hyvän ruuan tasolle, vaika meitä pääosin palvellut työssäoppija toki teki parhaansa.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin onnistunut käynti, jota seurasi vielä "muutamat" jälkijuomat baarissa, josta rakas tuli hakemaan työpäivänsä päätyttyä ja valomerkin jo tultua kotiin. Ihana ilta, jota seurasi pienehkö väsymys tänään, mutta ei sentään krapulaa...

Lapset olivat yökylässä, poika vaarin luona ja tyttö serkkujensa luona, joten heillä myös oli mukava ystävänpäivä. Tänään jatkettiin juhlintaa Turun Urheiluliiton  Jumppalassa järjestämässä lasten ystävänpäiväriehassa.

Tyttö käy siellä juuri satubaletissa ja kun kuulimme tapahtumasta, saimme puhutuksi myös ystäväperheemme, sekä serkut mukaan päivää viettämään. Kolme tuntia yhdestä neljään puolen tunnin välein vaihtuvia esittelyjä Turun Urheiluliiton liikuntatarjonnasta; satubalettia ja tarzan jumppaa, liikuntakerhoja ja leikkituokioita vanhempien ja lapsien kanssa, satujumppaa ja touhujumppaa, ongintaa, kasvomaalausta, temppurataa ja vaikka mitä. Hinta ei ollut paha, kahdelta lapselta 6 euroa ja ainakin meidän poppoo tykkäsi päivästä valtavan paljon!

Äsken käymämme saunan jälkeen sammahtivat kyllä aivan täysin sänkyihinsä ja poika vielä moneen kertaan kehui, kuinka huippuhauska ystävänpäivän vietto heillä on ollut ♥

Iltapalaksi valmistin vielä hemmottelua itselle, tomaattivalkosipuli bruchetan reilulla rucolalla lempileivästäni taikaruispaahtoleivästä (vain 55 kcal). Mieli olisi tehnyt kunnon sipsipussia ja dippiä pienessä eilispäivän jälkimainingeissa, mutta sain pidetyksi pintani pitämällä ajatukset tarkasti edessä jo siintävässä yhden rajapyykin saavuttamisessa paino asiassa. Siitä enemmän vaikka ensi viikolla.

Vaikka näin jälkikäteenkin,

lämmin ystävän tervehdys kaikille lukijoilleni - ystäville - olette tärkeitä ♥

Viking Grace - komiaa oli!

Ensimmäistä kertaa paljon puhutulla uudella Turun ylpeydellä, risteilyalus Viking Gracella ja ennakko odotukset kyllä täyttyivät. Laiva oli kaunis, palvelut toimivat, ruoka mainiota ja yksityiskohdat ihastuttivat. Suosittelen!

Rakkaan kanssa laatuaika oli ehdottomasti parasta antia ja tietysti syöminen - herran jestas, että herkuteltiin!

Äyriäisiä a la cartessa alkuun, hummeria, rapuja, simpukoita, ostereita...

Upeaa peuran fileetä pääruuaksi, kaunis ja hyvä annos, jossa maut kohdallaan

Suklaata neljällä tavalla, ihana annos taas, mutta alla olevat shamppanjat, valkoviinit ja Amaronet olivat saaneet tässä kohtaa jo makunystyröitä jokseenkin turtuneeksi ja ihan ne parhaimmat nyanssit eivät tulleet esille.

Laiva oli täynnä hauskoja yksityiskohtia, otetaan nyt vaikka nämä suloiset käytävämatot

Upeita kaaria, valoja ja muotoja.

Viihtyisät ulkoalueet ja tyylikkäästi toteutetut, kuten koko laiva muutenkin.

Seuraava päivä oli mitä kaunein ja mikäs siinä paistatellessa päivänsankarin seurassa, joka oli huomattavasti paremmassa hapessa kuin allekirjoittanut.

Pitkän tuntuisen päivän kohokohta oli jälleen ruokailu, tällä kertaa laivan Vapiano - tyylisessä itsepalvelu ravintolassa, Frank'sissa jossa oli mukavasti toteutettu, Suomessa vielä hieman harvinaisempi palvelumalli. Ruoka kuulosti paremmalta, kuin oli, mutta viihdyimme silti.

Dagen efter pastaa, joka oli yllättävän terveellinen vaihtoehto sentään pääosin pizzoja ja hampurilaisia tarjoavasta listalta. Ruoka oli kaunis, mutta melkoisen mauton, harmi kyllä.

Mainiosti toteutettu omenajuustokakku päälle kruunasi tämänkin päivän kalorit, hyvällä tavalla, sillä jälkiruoka oli paitsi kaunis, myös todella hyvän makuinen.

Tosiaan, suuremmin aktiviteetteja ei kuulunut seuraavaan päivään, yö kun oli venahtanut perinteisesti aamu seitsemän puolelle  ennen nukkumaan menoa. Katsastimme kuitenkin tarkkaan myös lasten tarjonnan, sillä todennäköisesti seuraava reissu on taas se perinteisempi lasten kera. Tosi kivasti oli heillekin ohjelmaa ja leikkipaikka tarjolla, tämä kannen viritys ihastutti erityisesti. Tuolla meidänkin vekarat varmasti viihtyisivät jos sää vain on kaunis.

Hieno reissu ja nyt sitten odotetaan vähemmän innostuneesti pankkitilin saldon päivittymistä. Eihän tuo matka itsessään, mutta se muu siellä...

Kaverin kanssa Fontissa

Kävimme eilen pitkästä aikaa ystävän kanssa istahtamassa työpäivän jälkeisellä dinnerillä. Yllättävän vaikeaa kahden ravintola-alan ammattilaisen oli valita Turusta paikka johon mennä.

Päädyimme kohtalaisen uuteen tulokkaaseen, ravintola Fonttiin vanhoissa Turun Sanomien tiloissa Kauppiaskadulla.

Tunnelmallisessa ravintolassa oli sekä ruokailijoille suunnattu osio ravintolan takaosassa, että baari piipahtajille tyylikäs näköalapaikka valtavien ikkunoiden ja uudenaikaisen baaritiskin tuntumassa heti sisäänkäynnissä.

Olimme huonoon ajankohtaan käymässä, jolloin lounas oli loppu eikä keittiötä oltu avattu iltaa varten. Salaatit, pitsat ja alkuruuat olivat silti tilattavissa. Päädyin pitkän mietinnän jälkeen mielenkiintoisen pitsalistan antimiin.

Pitsa oli herkullinen, otin melko perinteisen rucolalla ja ilmakuivatulla kinkulla (joka oli IHANAN ohutta) ja maut olivat kohdallaan taikinan rapeutta ja tomaattikastiketta myöden. Ystäväni valitsi Fontin kermaiset gorgonzola etanat, joita hän kovin kehui. Kiva kun vaihteeksi tarjoiltiin muutoin kun etanapannun upporasvassa.

Vaikea oli valinta kun tultiin jälkiruokiin, kaikki kuulostivat ihanilta, mutta päädyimme kummatkin syksyn kunniaksi samaan omenaherkkuun.

Omenacrumble oli taivaallinen, mutta sen päällä uuniomenamousse jokseenkin mauton. Onnistunut annos joka tapauksessa ja kroppa kiittää kaloripommista!

Mukava ravintola, kiva lista, hyvä hinta-laatusuhde ja onnistunut palvelu. Voin suositella kyseistä ravintolaa muillekin.