Lomailua ja juhlintaa

Yhtä juhlintaa! Loma alkoi torstaina ja siitä lähtien on juhlittu pidemmän kaavan mukaan  valmistujaisia - pitäähän se tehdä kunnolla kun on jotain syytä.

                                         

Torstaina oli ensin virallinen todistusten jako tilaisuudessa, jossa oli ammattikorkeakoulun liiketalouden ja ICT.n valmistuneet ja valmistuvat alemmista ja ylemmistä tutkinnoista. Kuten koulutoverieni kanssa puhuimmekin, merkillisen kankeasti sujuivat juhlallisuudet ja kokonaisuus oli jokseenkin ala-arvoinen, mutta ehkäpä tähän asiaan puuttuivat lähinnä palvelualan valmistuvat, muita ei näyttänyt haittaavan. Todistus oli varsin kelvollinen, kaksi opintojen alussa tullutta lipsahdus 3:sta, muuten arvosanoilla 4 ja pääosin 5, opinnäytetyö kiitettävä 5. Oli iloinen yllätys saada myös stipendi vuosikurssin parhaana, joukossa oli kuitenkin varsin pätevää porukkaa!

Todistusten jaon jälkeen menimme pienen seurueen kanssa  syömään vanhaan ravintolaani Foijaan, jossa olin ravintolapäällikkönä useamman vuoden ja vieläkin paikkaa rakastan. Sehän avattiin juuri keväällä pitkän paalutustyön jälkeen laajentuneena samaan tuttuun paikkaansa - Turun keskustaan, kauppatorin laidalle. Palvelu on sydämellistä ja mutkatonta, tunnelma mainio ja ruoka luonnollisesti erinomaista. Aivan ihanana näköisiä annoksia ja mielettömän hyviä - suosikkini oli tämä grillatut jättiravunpyrstöt alkuun.

                                      

Perjantaina juhlia jatkettiin nykyisessä ravintolassani, jonne olin kutsunut lähisukua, sekä muutamia ystäviä tarkoituksena lähteä siitä vielä jatkamaan iltaa. Hauskaa oli! Leipomisinnostuksen saanut tarjoilijattareni oli tehnyt uskomattoman kauniit kakut - käykäähän kurkkaamassa kuvat ravintolani uusilta Facebook - sivuilta täältä. Ihanat sukulaiset ja ystävät hemmottelivat kauniilla kukilla, hemmottelulahjakorteilla ja design -lampulla, tuntevat kyllä erinomaisen hyvin makuni!  Ilta jatkui aivan liian monen kuohuviinipullollisen voimin kohtalaisen pitkälle, vaikka yllättävää kyllä vauhti loppui tältäkin tunnetusti kestävältä juhlijalta kesken ennen valomerkkiä.

Kyllä sitä on vanhaksi tullut, kun arvostaa aviomiehen tarjoamaa kyytiä kahden jälkeen enemmän, kuin niitä hulvattomia viimeisten tuntien biletyksiä, joihin aikaisemmin lähes poikkeuksetta venyi. Kaiken lisäksi keventynyt olemukseni ja harjoituksen puute sai olotilan normaalia huterammaksi, vaikka tuon juomamäärän jälkeen ei taida olla ihme... Tänään kiitin useampaan otteeseen sitä armonaikaa, jonka sain oloni parantelemiseen ihan rauhassa ennen kuin vaari toi lapset takaisin yökylästä. Mies lähti jo aamuvarhaisesta suunnistamaan Jukolan Viestiin, Kuopioon, joten talo oli siunatun hiljainen pitkälle puoleen päivään.

Tänään oli vuorossa Pojan kovasti odottamat juhlat ja niiden järjestelyt. Hän oli aiemmin viikolla ilmoittanut haluavansa järjestää meille juhlat omassa huoneessaan ja tehnyt niihin oikein viralliset kutsutkin. Aiempaa kevään huonoäiti -aikaa korvatakseni, tein pippaloista vimosen päälle pileet, vaikka vointini takia venyi melko myöhäiselle iltaan. Teimme yhdessä illan tarjoilut ja menun, sekä ostoslistan pojan toiveiden mukaisesti, kävimme kaupassa valitsemassa tuotteet, leivoimme muffinssit sekä laitoimme kauniisiin kulhoihin muut tarjoilut: mansikat, keksit, pilkotut banaanit, vähän naksuja ja suklaata. Poika oli pitänyt huoneensa oven visusti lukittuna koko päivän ja oli järjestänyt sinne leikkipaikan tytölle,valmistanut taikuriesityksen ja pukenut nallensa kravattiin, kaivanut laatikon pohjalta sinne unohtuneen Angry Birds synttäriviirin ja onnistunut jollain ilveellä ripustamaan sen seinälle. Pöydällä oli katettuna lautaset, lasit, pillit ja servetit ja kokinvaatteisiin puettu Onni Orava maskotti oli valmiina pöydän vieressä tarjoilemaan vieraille. Aivan uskomattoman ihana ilta ja 5-vuotiaalta naskalilta mielestäni upeasti järjestetty tilaisuus, johon olimme tytön kanssa toki pukeutuneet pojan toivomalla juhlallisella vaatetuksella, prinsessamekoilla.

                                

Nyt tuoksuu koko talo taivaalliselta, leivoin nimittäin raparperimuffinssien lisäksi vadelmapiirakkaa huomisiin, toivottavasti viimeisiin kemuihin vähäksi aikaa. Huomenna juhlitaan yhteisvalmistujaisia miehen siskon kanssa heidän sukulaisilleen ja taas olisi tarkoitus pistää leninkiä päälle. Pelkkä ajatus Fresitaksi sovitusta alkumaljasta puistattaa, mutta eiköhän se jo huomenna mene ihan eri tavalla alas! Taidan pukea jopa saman asukokonaisuuden päälle kuin eilen. Oli meinaan ihan kivat kirpparilöydöt taas, mekko, kengät, bolero, huivi ja laukku kaunista turkoosia ja kaikki yhteensä alle 15 euroa! Kannatti kiertää vielä juuri ennen juhlien aattoa katsomassa jos jotain löytyisi.

                             

Josko sitten vielä malttaisi aloittaa loman kunniaksi säästettyä kirjaa tässä illan rauhassa ja nauttia lomasta ihan kunnolla...

Pikkujoulujuhlintaa

Hauskaa oli, lystiä siihen perinteiseen pikkujoulutapaan kuoharilla, hyvällä ruualla ja laadukkailla viineillä, tanssilla ja eritoten hyvällä seuralla rakennettuna!

                               

Asuste tosiaan vaihtui, hupaisaa kyllä kaiken sen kaupassa ravaamisen ja netissä pyörimisen jälkeen nopealla, 15 minuutin kierroksella Paikalliselta Kirppikseltä käteen tarttuneeseen täydellisesti istuvaan mekkoon! Hinta 7 euroa oli varsin käypä tosi kivasta, yksinkertaisesta ja ajattomasta pikkumustasta, siihen yhdistin Espritin uuden juhlaboleron, joka käy vähemmän hienoissakin tilaisuuksissa. Korut lainasin ystävältäni, jolta löytyy aina kivoja, asuun sopivia bling blingejä.

Mimmit miinus kuvaaja ja vasta ruokailuun saapunut mattimyöhäinen. Kyllä ovat kauniita! Oli superhauskaa laittaa itseään kuntoon vimosen päälle ja etkoilla eri viinejä maistellen.

Ruokailu oli varattu  Pinellaan, jossa palvelu alkoi hovimestarin kanssa jäätävän huonosti, mutta parantui onneksi ystävällisen tarjoilijattaren toimesta. Ruoka oli kuten aina hyvää ja kaunista, päädyin jo etukäteen himoitsemaani Zenato menuun viinipaketilla.

Paikassa työskennelleen Erik Mansikan kädenjälki näkyy yhä annoksissa näpertelyineen ja monine komponentteineen kuten tässäkin. Hyvää oli, eikä tuottanut pettymystä, viineistä en ihan ollut samaa mieltä toivatko ruumista parasta esiin. Makuasia tuokin. Joka tapauksessa, viihtyisä ja tunnelmallinen ravintola, jota suosittelen mielelläni!

Tänään on ollut enemmän tai vähemmän väsähtänyt olo, onneksi lapsenvahtina toimineet vaari ja kummitäti toivat lapset yöhoidosta armollisesti iltapäivän puolella. Mies oli yhtä nuupahtanut hänkin, poikien pikkujoulujen jälkeen, jotka kotiimme jääneiden saunaillan jälkien mukaan näyttivät olleet miehiseen tapaan hyvin kosteat nekin.

Huoh, ei auta kun palata arkeen ja aloitella työt jälleen sunnuntai illan kunniaksi...

Ekat takana

Toiset edessä.

Juuri kotiuduttu laivalta, olipas hauska reissu ja mukavaa seuraa omasta työporukasta. Esimiehenä on aina yhtä hankalaa olla liikenteessä vapaa-ajalla, mutta mukava oli rupatella ihmisten kanssa ja kohotella maljoja itsenäisen Suomen kunniaksi.

Vielä ehtii siis toivotella:

Loistokasta itsenäisyyspäivää kaikille!

Huomenna on huippuhauska päivä tiedossa, aamupäivällä hyväntekeväisyystapahtumaan ja brunssille perheen kera ja illalla ne kauan odotetut tyttöjen pikkujoulut. Vaihdoin vielä viime tippaan vaatetusta huomiseksi, nyt on niin tiukka kolttu päällä, että en tiedä mitä uskallan illan aikana syödä, että pysyn sen sisässä! Pyydän mimmit kuvaamaan, niin saan (ehkä) edustuskuvaa pitkästä aikaa itsestä.

Poikani 5-v osaa hänkin jo pikkuisen rajaamalla ottaa ihan mukavia kuvia, tässä mallia otoksesta, joita hän otti äidistä juuri äsken kun tulimme kotiin - "maailman kauniimmasta prinsessasta" niin kuin hän sydämen sulattavasti kertoi ♥♥♥

Bileviikko

Tällä viikolla on kahdet pippalot, ne ainoat tällä pikkujoulukaudella. Perjantaina päivä laivalla työporukan kanssa ja lauantaina kovasti odottamani tyttöjen pikkujoulut - bling blingiä, hilettä ja glitteriä, pikkumustaa ja korkokenkiä! Kävin tänään metsästämässä bileasua, pikkumustissa ollaan kaikki luvattu lähteä, enkä millään malttanut hakea kirppislöytöä, joten kauppoihin piti suunnata. Löytyihän sieltä, pitkän etsinnän jälkeen suloinen lyhyt, yläosastaan tiukka ja helmasta kellomainen pikkumusta hopeisella vyöllä. 

Hain itse asiassa tätä mekkoa, mutta en löytänyt keskustan kaupoista. Jos ehdin, käyn tarkistamassa löytyykö muualta. Pidän tästä pääntiestä ja hihoista, sekä pikkuisen pidemmästä helmasta, vaikka kangas ei ollut yhtä juhlava. Koruilla ja meikeillä se loppu tehdään kuitenkin!

Kuten arvasinkin, viime aikainen löysähkö kuri syömisten kanssa ei ole uumaa suuremmin kaventanut, vaikkakaan ei myöskään leventänyt, mutta sunnuntaina aloittamani tiukka puristus syömisten ja juomisten kanssa tulee kyllä tarpeen. Etenkin kun luvassa on kaksi ihanaa päivää loppuviikosta, jolloin tuskin tulee kaloreita paljonkaan lasketuksi...

Tavoitteita kannattaa olla, kun käydään läpi elämäntaparemonttia ja niinhän sitä neuvotaan, että laita jääkaapin oveen ihannekuva mitä haet niin pysyy mielessä. 

Enpä olisi uskonut silloin jokunen vuosi sitten, että perinteisessä nuoren ihmisen ulkonäkökriisissä niin inhoamani kroppa olisi nyt vajaa 20 vuotta myöhemmin se, mitä niin kaiholla kaipaan. On realismia, ettei kukaan ole ikuisesti 18 -  voi tuohon silti pyrkiä!