Uusilla luvuilla

On taas aikaa, kun olen tehnyt elämäntaparemonttiin liittyvää päivitystä, mutta nyt kiusaan teitä taas sillä. Tänään nimittäin huipentui viimeisen parin viikon painonlaskupyrähdys niihin kiloihin, joita olen tavoitellut koko projektini alkuajoista saakka! Okei, virallisesti 700 g olisi vielä matkaa tasalukuun, mutta jos kuitenkin ottaisin hieman förskottia jo fiilistelyyn, niin huippuhienolta kun tämä tuntuu.

Projektin alusta saakka halusin päästä tähän lukuun, jota en ole aikuisiälläni koskaan saavuttanut. En edes muista koska olisin painanut näin vähän, ala-asteella? Olen aina ollut "isoluinen", lihava vasta aikuisiällä, enkä silloinkaan tajunnut olevani NIIN tukevassa kunnossa. Tai mitä sitä kaunistelemaan, suurimman osan elämästäni olen ollut merkittävästi lihava, hetken myös BMI kohdassa vaikeasti lihava. Eihän BMI kaikkea kerro ja toden totta en kuulu keijukaiskastiin, mutta olinhan minä totta vie liian pulskassa kunnossa. Nyt sen huomaa etenkin vanhoista kuvista, voin harkita kauhukavalkadin laittamista tänne jossain välissä - ei mitään liian shokeeraavaa kyllä, siihen olen liian omanarvontuntoinen, mutta perinteistä ennen - jälkeen kuvaa. Nythän on siis 25 kiloa lähtenyt reilussa 1,5 vuodessa pois.

Olen juuri tasan se tylsä, samoja asioita paasaava laihduttaja (vaikka vältänkin käyttämästä tuota sanaa). Ruokavaliomuutos, kohtuus, kasvikset, lautasmalli, liikunta jne. Ainoa missä en kerta kaikkiaan vieläkään osaa toimia, on säännölliset ruoka-ajat. En yhäkään malta kesken aina yhtä kiireisen työpäivän pysähtyä ruokailemaan, vaan liian usein päivä menee aamiaisen ja lukuisten kahvikuppien voimin. Olen sen takia lisännyt ruokavaliooni Nutrilett juomat ja Fit+Feelgood:in jauhoja, jotka saan vedetyksi nopeasti huiviini lounasta tarvittaessa korjaamaan. Tässä vielä siis tekemistä jatkoonkin ja sitä tasapainotteluvaihetta silmällä pitäen.

Viikonloppuherkuttelut on pienennetty ihan minimiin, alkoholi on jäänyt kokonaan pois, sokerit, valkoiset jauhot ja peruna myös aika vähiin. Noilla olen saanut nyt kiritystä yli puoli vuotta junnanneeseen projektiini painon saralla. Kehitystä on toki tapahtunut kropassa. Jalat ovat jo hamekunnossa ja ikuisessa ylpeydenaiheessani, vatsassa nätisti lihaksistoa näkyvissä. Olen innostunut treenaamisesta taas uudestaan, sisko toimii upeana treenikamuna ja onnistumiset esimerkiksi juoksumatolla pistävät haluamaan lisää. Voitteko uskoa, ensi kertaa juoksin nopeudella 10 km/h matolla tovin! Aloitin aivan hikisenä kävelyn 5km/h vauhdissa puoli vuotta sitten...

Vielä on työtä, paljon, mutta nyt on katse vahvasti suuntaunut reilun viiden kilon päässä siintävään normaalipainoon ja omaa, asettamaani hälytysrajaa on laskettu useammalla kilolla. En ole koskaan, ikinä ajatellut itseäni normaalipainoisena, jopa sopivan kokoisena, mutta kaikki voi olla mahdollista ja tässä flowssa varsinkin.

                                       

Voihan maanantai

Sipsejä, siideriä, karkkeja, pullaa ja punaviiniä. Viikonlopun saldo oli lohduton, vaikka ei ihan entisajan syöminkeihin yltänytkään... Valtaisan hiilaripöhön myötä viikko on aloitettu siskon kanssa aamusta salilla treenaten ja rahkapainoitteisesti syöden, joten kaipa tämä tästä, mutta eipä parane kovin montaa jääkiekkoviikonloppua tulla perätysten!

Tänään kun aloitin pikkusiskoni treenaamisen ja elämäntaparemontin avustuksen huomasin ensimmäistä kertaa hyvin kuinka paljon olen tullut syksystä sentään eteenpäin treenauksen suhteen. Muistan erinomaisen hyvin siskoni kokemat hikiset hetket juoksumatolla pienissä nopeuksissa ja lihasten heikkouden kun aloittelin omaa treenaustani ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Nyt tuntuu ihmeelliseltä pystyä juoksemaan jo jonkin aikaa ja vetäen jopa melko tehokkaita intervalliharjoituksia. Nykyään oikeasti saan sen hyväolon liikuntasuorituksen jälkeen, useimmiten ainakin.

Harkitsin aloittavani tulevan talvilomani Super Treeneillä, mutta mietin vielä tuota hintaa. Taitaisin haluta seuraksikin jonkun, muuten on aika pitkä päivä. Mietityttää silti sellaiset toiminnalliset ja pinnalliset asiat kuin että miten ihmeessä sitä voi käydä vaikka kahdessa- kolmessakin jumpassa, kun itse ainakin hikoilen kuin pieni sika kunnon treenien jälkeen ja suihku ASAP on aivan pakollinen? Meikit ovat luonnollisesti täysin poissuljettuja, suihkuvermeet hyvin minimaaliset, mutta entäpä vaihtotreenivaatteet? Pitää varmaan googlailla keskusteluja aiheesta, ei se näihin pikkuasioihin kaadu jos sinne päätän mennä...

Kiire viikko alkamassa jälleen, töitä tavallista enemmän, opinnäytetyön aikataulu alkaa kiristyä ja miljoona muuta asiaa hoidettavana - sitä samaa ruuhkavuosiarkea siis!

Pirteää viikkoa kaikille, se on melkein kevät :)

Kuva googlesta

Sitä elämäntaparemonttia

Blogi ei ole ainoa, joka on jäänyt ahkeran opiskelun jalkoihin. Huippu hienosti mennyt treenaus on supistunut kerran viikossa työpaikan salilla vedettyyn rutistukseen ja hirvittävän huono omatunto seuraa mukana päivittäin...

Aikataulutuksesta ja tahdosta se on kiinni, priorisoinneista ja järjestelystä, joten turha edes itselle yrittää selittää mitään muuta. Tahtotila jatkaa hyvää liikuntapainotteista kevennystä ja kehon muokkausta on silti läsnä, joten jospa tahtotilan purkaminen näin julkisen kirjallisesti taas tsemppaisi tekemään jotain konkreettista asian eteen. Niin kuin sen tärkeimmän, kalenteriin merkitsemisen.

Niin se vaan on, että jos liikuntaa jää siihen "menen sitten kun pääsen töistä jos ehdin tai sitten huomenna aamulla jos jaksan" -moodiin, ei itselle ainakaan tule lähdetyksi. Liikunta, olkoon se salitreenit, ryhmäliikunta tai yhä mieluisemmaksi nouseva juoksumatolla juokseminen, on laitettava kalenteriin ja suunniteltava muun menemisen mukaisesti. Ja pidettävä siitä kiinni.

On myös faktasti niin, että mitä pidempi aika menee liikkumattomuudessa, niin kuin itselle kävi ennen joulua pitkällä sairastelulla, aina vaikeampi on saada rutiinista kiinni kun se on vielä melko uutta kuitenkin. Menihän tässä se reilu 10 vuotta kuitenkin suuremmin liikkumatta ennen nykyistä tsemppausta.

Elämänhallinan projektin tai remontin osalta muutoin menee ihan mukavasti siinä mielessä, että en ole lipsunut missään vaiheessa vanhoihin tapoihin ja pysynyt itselleni asettaman hälytysrajan alapuolella. Alkuvuodesta kokeilemani pätkäpaasto oli paastopäivien osalta helppo toteuttaa, mutta vastoin kaikkia uskomuksiani ja ennakkoajatuksiani minulle kävi juuri niin, kuin aika monelle muullekkin ja ihan huomaamattani; muut päivät tuli kuitenkin syödyksi enemmän kaloreita kuin normaalisti ja himot kasvoivat viikonloppua kohti. Se siis jäi.

Tuo viikonloppumässäys on merkillinen juttu, tapasyömistä jos jokin. Kun tulee vapaat, on harmillisen usein valtava tarve vähän päästää höyryjä, relata ja palkita itseään; siiderillä tai punaviinillä, sipsipussilla tai sekalaisilla, suklaapatukalla tai kekseillä. Enää ei sentään kaikkien näiden yhdistelmällä, kuten joskus ennen, mutta tarpeeksi, jotta paino pysyy jämähtäneenä näissä lukemissa. Nyt ollaan niissä luvuissa, joiden alle en ole kouluaikojen jälkeen päässyt ja tiukassa istuu, vaikka kiloja on vielä selvästi ylipainon puolella. Tahtotila selättää tämäkin este on silti iso, joten olen aivan vakuuttunut, että tästä vielä edistyn.

Ensimmäinen ja isoin tavoitteeni on enää naurettavan reilun kolmen kilon päässä - siihen ainakin on päästävä! Katsotaan sitten eteenpäin. Nyt jo kuulen monesta suusta, että ei kai sinulla nyt enää ole mistä laihduttaa, mutta riippuu varmaan mistä katsoo - toki pudonneet 22 kiloa näkyvät, mutta silti 10 kiloa vielä olisi vasta normaalipainon ylärajoilla, joten kyllä sitä riittää. Kuten sanottua, kiire ei ole, mutta kyllä nyt saa jo yli puolen vuoden jumitus luvan loppua. FitLaihdutus -lehden takakannessa oli ihan simppeli tsemppikäppyrä, johon laitetaan ylös painoa pari kertaa viikossa, hymiötä ja piirretään käyrää. Kokeillaan nyt sitä vaihteeksi jos saisi siitä sitä pientä ylimääräistä nykäystä eteenpäin.


.

Motivaatiokuvaa, saisikohan laitetuksi takaisin ensimmäisessä raskaudessa luopumani napakorun?

Alkuvuoden tunnelmissa

Uusi vuosi, vanhat kujeet - niin kai voisi sanoa ja ihan hyvillä mielinkin vielä.

Ensimmäiset päivät menivät jälleen hujahtaen ohi, ruuhkavuosia pukkaa yhä työn, lasten, opiskelujen ja parisuhteen kanssa - oma aika on ollut melkoisen kortilla.

Aina yhtä haastava kuukaudenvaihde vuodenvaihteen tilipäätöksellä lisättynä on ohi  ja näyttäisi siltä, että taantumasta huolimatta teimme tiimini kanssa hyvää työtä ja kaikissa yksiköissäni voidaan olla ylpeitä vuoden 2013 saavutuksista. Olen tosi tyytyväinen, tästä on hyvä jatkaa ja entisestään kehittää toimintaa.

Opiskelujen suhteen on melkoisen tiukka aikataulu ja vaikka olen sen itse itselleni tehnytkin - ajatus on pitäytyä siinä ja valmistua hyvissä ajoin ennen loppukevättä. Käytännössä se tarkoittaa illalla ja yöllä työskentelyä, aloitus siinä klo 22 maissa lasten mentyä nukkumaan ja muutaman hetken rauhoituttua, jatkuen jaksamisesta riippuen useimmiten sinne klo 02-03 tienoille. Kirjoittaminen ja tutkiminen tuntuu sujuvan nyt hyvin ja helposti, aina niin ei ole, joten pitää käyttää fiilistä hyväksi.

Lasten ja miehen kanssa ei ole ehtinyt tänä vuonna vielä kovinkaan paljon viettää aikaa, huomenna olisi ensimmäinen yhteinen vapaapäivä. Suunnitelma oli lähteä kuluttamaan lahjaksi saatuja lasten lahjakortteja alennusmyynteihin, mahdollisesti pieni kirppiskierros ja tulevan loppiaisen kunniaksi joulun riisuminen ja kuusen pois vieminen kotosalla.

Omaa aikaa ei tosiaan ole liiemmälti ollut, joka tarkoittaa treenien väliin jäämistä ja hyvin vähän sarjojen/leffojen katsomista. Kirjoja en ole antanut itselleni lupaa lukea ennen kuin koulutyöt ovat valmiit, joten ne ovat pannassa joka tapauksessa.

Varsinaisia uudenvuoden lupauksia en tehnyt, mutta elämäntapaprojekti on yhä käynnissä ja sai luonnollisesti uutta voimaa taas jatkoon vuoden vaihteesta. Jouluna ja vielä uudenvuoden aattona tuli syötyksi ihan tarpeeksi, sanotaanko näin, eikä ole ollut lainkaan hankala olla kevyemmällä tätä alkuvuotta. Itse asiassa ilman suurempia tavoitteita olen onnistunut välttämään sokerin kokonaan näinä ensimmäisinä päivinä, joten taidan koettaa pysyä sillä linjalla niin kauan, kuin kestän. Alkoholi ja perunalastut ovat myös pannassa... Eilen revin itsestäni ajan salille juoksemaan ja tekemään lyhyen puolen tunnin treenin - oli uskomattoman hyvä olo sen jälkeen, mutta kyllä on päässyt nopeasti aerobinen ja lihaskunto rupsahtamaan.

Tänään on paikat kipiänä, mutta tästä olisi tarkoitus vielä ottaa kahvakuula kouraan ja tehdä nopea sarja ennen lauantai saunaa ja koulutöihin paneutumista. Onneksi oli lyhyt päivä töissä, niin saa aikaiseksi jotain kotonakin, jopa ruokaa itselle. Tein munakkaan ja jälkiruuaksi lempi hedelmämarjasalaattiani - mies on töissä ja lapset valitsivat pinaattilätyt, joten sain ihan vapaasti tehdä haluamaani. Ei minusta ruokabloggaria saa, sen vertaa epämääräisiä annokseni ovat ja huono käyttämään järkkärin valotusasetuksia, mutta kyllä tuo jälkiruoka hyvältä näytti silti.

Upeaa tammikuun toista viikkoa kaikille!

Treenailua

Treenit on jälleen otettu enenevissä määrin ohjelmaan, viime viikolla sairauden jälkeen ensimmäistä kertaa pystyi tekemään melkein täyden viikon eri urheilusuorituksia ja ensi viikolle on samat suunnitelmat. Nyt on ollut niin hektistä töissä, ettei ihan PT:n suunnitelmien mukaisesti ole pystynyt tekemään lihaskuntoa, vauhtikestävyyttä ja peruskestävyyttä kehittäviä treenejä, vaan olen yrittänyt aina tunkea jonnekin väliin liikuntaa, mihin olen saanut.

Viime viikolla oli kovin lihaskuntopainotteista, kaksi kertaa Les Mills BodyPump, kahvakuulailua kotona ja RVP ( reisi, vatsa, peppu rääkki), sekä tänään kuntosalilla sekä juoksumatolla hiukan aerobista. Olen aika koukussa noihin ryhmäliikuntatunteihin kun nyt olen saanut itseni sinne lähtemään ja oikeastaan kaikki Moood:sin tarjoamat vaihtoehdot viehättävät. BodyPump on ehdottomasti mieleisin, pidän sen suoraviivaisesta rytmikkäästä menosta ja liikkeistä, jotka tuntuvat kunnolla lihaksissa. Kahvakuula on toinen erityissuosikkini, tiukkaa lihastreeniä monipuolisesti koko kehoa treenaten. RVP on se pikkuisen pakollinen paha, jonka olen ottanut sykkeennostovaikutuksen vuoksi ohjelmaan, Suomisuosikit musana ei innosta yhtä paljon ja en ihan pysy vielä menossa mukana vauhdikkaissa liikkeissä. Zumbaa on haastava saada mahtumaan viikkooni, mutta myös se on tarkoitus taas ottaa ohjelmaan - ihan vaan hyvänä vauhtikestävyyslajina. 

Kovin laajaa valikoimaa paikallisessa ei ole, mutta pärjään niiden kanssa tässä kohtaa ja harkitsen sitten myöhemmin isompaa salia ja lisätunteja. Haluaisin lisätä taas ulkoilua ja kävelyä vaikka niiden ostamieni sauvojen kanssa, mutta jotenkin se järjestäminen aikatauluuni tuntuu ylivoimaiselta. Sateeseen en mene, joten tarvitaan hieno sää, sekä kotiintulo töistä ennen kolmea, jotta ehtii auringon paistaessa ulos - tai vapaapäivä ilman suunnitelmia ja lapsenvahdilla. Kaikkien noiden toteutuminen samaan aikaan on melko harvinaista näissä ruuhkavuosissa...

Venyttelyä pitäisi ehdottomasti lisätä iltoihin, vaatii todella paljon totuttelua ja itsensä muistuttamista ottaa se rutiiniksi. Tarkoitus on kuitenkin saada kroppa myös kauniin malliseksi, ei pelkästään kiloja pois. Kiinteytymistä ja lihaksen muokkausta, sekä toki vielä niiden ylimääräisten sulattelua on ohjelmassa.

Ensi viikolla maanantaina kahvakuulailua, tiistaina BodyPumppia, keskiviikkona pitää levätä kun töitä on 8 tuntia ja päälle kauppakorkean luennot, torstaina juoksutreeniä matolla ja lihaskuntoa salilla aamuvarhain ennentöitä, perjantaina Zumbaa ja lauantaina taas BodyPump. Sunnuntai on vielä avoinna, silloin ollaan menossa Helsinkiin lastenkutsuille, joten voipi olla että tulee toinenkin lepopäivä viikkoon. Ehkäpä muutama kahvakuulaliike ja vatsalihastreeni illalla? Luovutan ensimmäistä kertaa elämässäni verta keskiviikkona, toivottavasti se ei vaikuta olotilaan sitä päivää enempää...

Fiilis on mainio ja halu tehdä itsensä eteen on kova, sitä tosissaan tarvitaan, jotta saan mahdutetuksi kaiken aikatauluihini ja etten pode huonoa omaatuntoa pienenevästä ajasta lasten kanssa. Tänään Tyttö oli kanssani mukana salilla ja kyseli kovasti kaikkien laitteiden toiminnoista. Etenkin juoksumatto ja kuntopyörä kiinnostivat, häntä varten laitettiin myös matto, jolla hän teki kuperkeikkoja samalla kun äiti ahersi vatsalihasten kanssa. Yhdessä sitten venyteltiin ja todettiin, että olipas mukavat treenit!

                            

Sokerikrapula

Voihan hiilihydraatit. Ja sokeri, tuo ihana luonnontuote, joka todennäköisesti kiellettäisiin oitis vaarallisena huumeena, jos se keksittäisiin näinä päivinä.

Olen sokeririippuvainen, addikti kaiketi voisi sanoa ja hyvinkin tietoinen tästä. Edes tiukimmissa ruokavaliomuutoksissa en ole kokonaan luopunut sokereista, vaikka hiilihydraatteja olenkin vähentänyt ja se pieni tumma suklaanpala tai viikon pulla on ollut aina mukana. Viime viikon ihana reissu Vanajanlinnaan, siitä päälle jäänyt viikonloppuherkuttelu joka huipentui Naantalin Kylpylän upeaan isäinpäivälounaan kakkuvalikoimaan ja käsintehtyihin konvehteihin, illan punaviiniin ja seuraksi naposteltuihin sipseihin sekä seuraavan päivän Rosson pitzaan sai päälle eilen illalla sellaisen sokerikrapulan, ettei ole pitkään aikaan ollut.

Sokeririippuvaisuudesta on kirjoitettu lukemattomia juttuja ja blogipostauksia, pari ihan hyvää postausta löytyy Ainolta herättävillä kuvilla ja Tiinuskalla hyvillä linkeillä. Asiaa aiheesta löytyy erityisesti Terve.fi -sivuston artikkelista, jossa aihetta on käsitelty mielenkiintoisesti ja selventävästi - en haluakaan kerätä tähän sen enempää syventävää tietoa vaan lähinnä purkaa tuntojani ongelman kanssa painiskellessani. Viikonlopun iltapäivälehtien otsikko kirkui jonkun laihtuneen useamman kymmenen kiloa jättämällä pelkästään sokerit pois, mutta kyllä itselle ainakin haastavinta on aika tarkkaan koko hiilihydraattien genre. Leipä, pasta, pulla, perunalastut, suklaa ja karkit - kaikki nopeasti imeytyvät hiilarit käyvät ihan yhtä hyvin.

Nyt pitääkin jälleen kerran skarpata tämän kanssa ja tiedostaa haaste -kaamoksesta - huolimatta, keskittyä niihin hitaasti imeytyviin, hyviin hiilareihin ja koettaa rajoittaa mahdollisimman pitkälle muut pois ruokavaliosta. Ei karppausta ei, mutta järkeviä valintoja lautaselle, ihan niin kuin ennenkin. Enpä taida pystyä siihen totaalikieltäytymiseen sokerien osalta nytkään, mutta aina välillä täytyy taas herätellä itseään näiden tuttujenkin asioiden kanssa. Matkaa on vielä ja tasapainottelua koko loppuelämän.

Treenit menivät muuten tämän päivän proteiinihuumassa todella hyvin, tästä jatketaan taas kohti kevyempää ja pirteämpää keskitalvea!

Vanha kunnon lautasmalli kunniaan

Kaamosta

Voihan kaamos ja pimeys. En kuulu itse siihen kansanosaan, joka vaipuu synkkyyteen samaa tahtia pimenevien päivien kanssa, mutta kyllä huomaa itsestäkin tämän synkeän ajan vaikutuksen omaan vireyteen ja syömisiin. Hiilihydraatit kaikissa muodoissaan houkuttavat, pullaa, suklaata, irtokarkkeja ja leipää...  Kasvikset eivät jotenkin houkuta yhtään ja ruokavalio pyrkii olemaan surullisen yksinkertainen. Pitämällä määrät pienenä olen saanut pidetyksi kalorit jossain rajoissa, eikä projektini ole vielä kokenut takaiskuja, mutta nopea ryhdistäytymisliike on paikallaan.

Sairauskierre tuli huonoimpaan mahdolliseen paikkaan, etenkin kun se uusi jälleen ja taas treenit jäivät pakosta pienemmälle. Ostin kuitenkin lisäaikaa kuntokorttiin puoli vuotta viime treeneissä ja otan itseäni nopeasti niskasta kiinni. Huomasin ensimmäistä kertaa viime viikolla, että keksin niitä kuuluisia tekosyitä treenin väliin jättämiselle ja se ei lupaa hyvää.

Sää on ollut kyllä kurja, pimeydenkin kestäisi illassa ja aamussa, jos päivällä paistaisi aurinko. Olen silti varma, että monipuolistamalla ja syömällä jälleen tasapainoisemmin hyvää ruokaa ja treenaamalla järkevästi - vaikka sitten sisällä loisteputkien valossa - pääsen pahemmasta kaamosnuutumisesta irti.

Vajaa kaksi kuukautta jouluun, kaikkien houkutusten juhlaan, jossa upeat homejuustot, varastoon ostetut täyteläiset paksut punaviinit ja portviinit,  ihanat suklaakonvehdit ja marmeladit odottavat. Sitä ennen ryhtiliikettä ja korjausta taas elämäntaparemonttiin ja sitten voi hyvällä omalla tunnolla nauttia pyhien ajan herkuttelemisesta - palaten tietysti nopeasti taas ruotuun. 

Tulisi lumi ja valoisuus jo, pientä pakkasta ja kauniita kuulaita talvipäiviä. Vaikka - kävin tänään kuvaamassa tunnelmia postauksen taustalle ja kyllä tässä kaamoksessa kauneuttakin löytyy...

Tavoitteita

Lauantai päivän pikainen pyrähdys Paikallisella Kirppiksellä ja kaksi löytöä, jotka keskustelevat mainiosti keskenään.

Mielettömän ihana Guessin musta trikoomekko - kokoa S

Ja komia kahvakuula, joka pitää ottaa kotonakin aktiiviseen käyttöön, jos meinaa näyttää hyvältä kyseisessä tyköistuvassa mekossa...

Hyviä asioita tapahtuu

Kiireen ja ruuhkan, huonon omantunnon ja rahanmenon lisäksi mukaviakin juttuja on tapahtunut tällä viikolla.

Listataanpa.

Upean kauniit syyskelit saavat väkisinkin hyvälle mielelle! Kuulaat aamut, kauniit värit ja syksyn tuoksu - lähestyvä talvikaan ei masenna kuuman ja aurinkoisen kesän sekä pitkän kauniin syksyn jälkeen.

Sain varsin hyviltä kuulostavat vuokralaiset asuntooni - aiemmasta suuresta tuskastani huolimatta. Ei mikään helppo homma saada uusia, luotettavia ja maksukykyisiä vuokralaisia heti edellisten lähtiessä, kun asuntoon on tulossa putkiremontti... Hetken jo näytti huonolta, mutta loppujen lopuksi oikein miellyttävän oloiset opiskelijapojat ihastuivat asuntoon ja heidän kanssaan kirjoitetaan sopimukset viikonloppuna. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Kaikesta kiireestä huolimatta sain nipistetyksi vähän aikaa liikunnoille ja pitkittynyt sairaus oli vain hidaste, ei pysäytys alkaneelle liikuntainnolle. Kokeilin uutta ryhmäliikuntatuntia, RVP - reisi-vatsa-peppu, jossa harjoitettiin sekä aerobista-, että lihaskuntoa. Kiva tunti, vaikka hukassa liikkeiden kanssa olinkin. Tänään aamulla sain ennen töitä itseni työpaikan salille pitkästä aikaa. Vaativaa hommaa, kun herätys on tuolloin klo 05 tienoolla... Itsensä voittamista tämäkin!

Iloisia uutisia vaa'alta, jossa oli vihdoin muutosta ja uusia kilolukuja tänään. Vielä olisi matkaa tavoitteisiin, mutta taas reilusti lähempänä.

Joulun ensimmäiset merkit näkyvät jo! Olen jouluihminen, henkeen ja vereen vaikka täysin ateistisista lähtökohdista. Maukkaat klementiinit, ensimmäiset glögit, tänään kauppoihin ilmestyneet suklaakonvehtivuoret ja kauden uutuuskoristeet ja killuttimet - niillä kausi lähtee käyntiin!

Myös erään muun asian tiimoilta hieno viikko ja perhosia lentelee vatsassa, sitä en ikävä kyllä voi jakaa blogissani tässä kohtaa, mutta jaan kyllä fanfaarien kera, jos aihetta jossain vaiheessa on...

                               

Yhtä upeaa viikonloppua kaikille teille toivottaen!

Takapakkia projektissa

Viisi viikkoa meni nätisti treenatessa ja kohtuullisen tarkkaan ruuat katsoen, sitten iski flunssa, joka ei ole vieläkään helpottanut. Ei urheilua ja keho (tai mieli) janoaa hiilihydraatteja ja sokeria, ei mikään helppo yhdistelmä ja kostautuu heti. Personal Trainerin kanssa tehty liikuntasuunnitelma on tuonut näkyviä muutoksia kiinteytymisen kannalta, mutta vaaka ei ole kaveri - kärsivällisyyttä sanovat, mutta se on tasan se ominaisuus, jota minulta ei löydy tippaakaan.

Eipä muuta kuin toivotaan, että huomenna uskaltaisi jo lähteä liikenteeseen ja saisi rytmistä kiinni urheiluissa, ettei vaan jää löhöily ja koneella istuminen päälle. Myös ruokavaliota taitaa olla syytä taas tarkentaa ja kiinnittää huomiota tuohon paljon parjattuun sokeriin. Oletteko lukeneet tämän päivän Ilta Sanomien nettisivuilta artikkelista, jossa tuosta sokerin vaikutuksesta raapaistiin? PT:n ruokavaliosuosituksissa käskettiin yksiselitteisesti jättää pois sokerit ja vaaleat jauhot, mutta pitää myöntää, etten tosiaan ole sitä ihan noudattanut. Olen hakenut sitä kuuluisaa kultaista keskitietä, jolla jaksan olla koko loppuelämäni. Tässä kohtaa sokerin pois jättäminen ei siihen kuulu - vähentäminen kyllä.

Sokereista puheen ollen, olipas taas herkut eilisillä korukutsuilla, arvatkaapa vaan harmittaako kun en muistanut napata kuvia luomuksista! Tuli hoppu, vaikka hyvissä ajoin aloittelinkin jo. Tein eilisessä postauksessa lupaamani herkut ja vielä hetken päähänpistosta suklaa-manteli ja banaani-kookos muffinsseja. Leipominen on tosi lystiä, tällä kertaa onneksi kaikki herkut menivät hyviin suihin ja pala mustikkapiirakkaa lähti kaverin matkaan hänen perheelleen tuliaiseksi. Mitään ei jäänyt kaapin perälle kummittelemaan, nehän eivät siellä nimittäin pysy...

Tämän viikon liikuntasuunnitelma

• Maanantai
• Palauttava päivä (sairastelupäivä)
• Tiistai 
• Pitkä kävely/pyöräily 40 min
• Vatsat ja venyttely 15 min
• Keskiviikko
• Kuntosali tai kahvakuula 60 min
• Torstai
• Reipas kävely aamulla ennen aamupalaa 15 min  
• Vatsat, punnerrukset, kyykyt ja venyttely 30 min
• Perjantai
• Zumba/potkunyrkkeily 40 min
• Vatsat ja venyttely 20 min
• Lauantai
• Les Mills Body Pump 60 min
• Sunnuntai 
• Kävely-hölkkä yhdistelmä aamulla ennen aamupalaa 15 min
• Kävely-hölkkä yhdistelmä illalla 15 min

Viidennen PT viikon summausta

Viides viikko urheilullista elämää takana, miten tämä aika mene näin nopeasti?

Lähdin tähän mukaan vakaana aikeenani juurruttaa elämääni liikuntaa, muodossa tai toisessa ja saada hyvä startti liikkumiseen. Näin viiden viikon jälkeen voin kertoa, että se on onnistunut yli odotusten. Kukaan, ei edes minä itse, varmasti odottanut että pystyn toteuttamaan liikuntasuunnitelmaa näin kiltisti ja saan mahdutetuksi tähän ihan pikkuisen kiireiseen aikatauluuni kaikki nämä liikkumiset. Kyllä se vaan onnistuu, ainoa mitä en ole edes yrittänyt on tuplaliikunnat, eli aamulla jotain, illalla muuta. Tunti päivässä + pakolliset suihkut ym vie ihan tarpeeksi elämästäni ja tässä kohtaa en vielä ole valmis säätämään puolen tunnin tehotreenejä aamuun ja iltaan. 

On tutkittu ihmisiä, jotka ovat pudottaneet runsaasti painoaan - tavalla tai toisella - ja miten he pystyvät pitämään saavuttamansa tulokset. Siinä joukossa, jotka pysyivät ihannepainossa pidempään, oli huomattavasti enemmän säännöllisesti liikkuvia ihmisiä, kuin painoansa takaisin nostaneissa. Ilmiselvä juttu, mutta kuitenkin niin herättävä, että minä, joka inhoan hikoilemista ja liikkumista olen vakaasti päättänyt kokeilla tämänkin kortin. Olen jo nyt tehnyt ison työn, minulla ei ole aikomustakaan tehdä tätä alusta asti enää uusiksi.

Hassua kyllä, nyt jo huomaa, että jokseenkin koukuttavaa nämä liikkumiset ovat, vaikka yhä haen niitä endorfiinejä. Silti, lepopäivän jälkeen kaipaan jo kovasti liikkumista ja olen innostunut kokeilemaan monipuolisesti eri muotoja löytääkseni ne mieluisimmat. Viime viikon sauvakävelytreeni oli mielenkiintoinen. Miten hemmetissä voi olla noin vaikeaa käveleminen sauvat kädessä?? Sitä pitää päästä nopeasti taas treenaamaan, etteivät opit unohdu, mutta melkoisen tekninen suoritus se oli - ei todellakaan niin yksinkertaista kuin kuvittelin. Tehokasta kyllä!

Tänään oli myös ensimmäinen kovasti odottamani BodyBalance, ikävä kyllä se meni niin sanotusti reisille. Miehen tehdessä kouluhommia kotona Skypessä lupasin ottaa jälkikasvun mukaan Mooodin hienoon leikkipaikkaan aikaa kuluttamaan. Jsokus se onnistuu, tällä kertaa ei. Jouduin ekaa kertaa lopettamaan leikin kesken ja poistumaan salista viemään nämä kurittomat, huutavat ja meluavat, tosiaan kiusaavat apinat rauhoittumaan kotiin ja pois häiritsemästä muita liikkujia, jotka yrittivät turhaan päästä tunnelmaan ihanan musiikin ja rauhallisten liikkeiden myötä. Ensi viikolla sitten uudestaan, tällä kertaa joko läppäri mukaan viihdykkeeksi tai lapset isälleen. 

Höh, harmitti niin vietävästi, että rangaistus oli sen mukainen - toteutin uhkaukseni ja jäin sen hankalemman osapuolen, Tytön, kanssa kotiin kun Mies lähti katsomaan Pojan kanssa ilotulitusta. Tiukka päätös, mutta pakko tehdä kaiken sen uhkailun jälkeen. Rakas Tyttöni on kyllä uskomattoman fiksu ja kypsä ikäisekseen - itki pienen ajan ja tyytyi sitten päätökseen, tiesi hyvin tehneensä väärin kiusatessaan isoveljeänsä itkuhuutoraivarin partaalle ja toivottavasti myös oppi jotain vastaisuuden varalle.

Liikuntasuunnitelmani tulevalle viikolle

• Maanantai
• Kahvakuula 60 min
• Tiistai 
• Zumba 60 min
• Vatsat ja venyttely 20 min
• Keskiviikko
• Pitkä kävely/pyöräily 40 min
• Vatsat ja venyttely 15 min
• Torstai
• Kävely-hölkkä yhdistelmä aamulla ennen aamupalaa 15 min
• Kävely-hölkkä yhdistelmä illalla 15 min
• Perjantai
• Reipas kävely aamulla ennen aamupalaa 15 min  
• Vatsat, punnerrukset, kyykyt ja venyttely 30 min
• Lauantai.
• Les Mills Body Pump 60 min
• Sunnuntai
• Palauttava päivä

Neljännen PT viikon summausta

Kuukausi mennyt tiukasti kuusi kertaa viikossa treenaten ja vähän niin kuin viime viikon postauksen fiiliskuvassa, tuloksia alkaa vihdoin jo itse näkemäänkin, vaikka valtavasti on vielä tekemistä. Itseäkin välillä naurattaa, kun alkaa ikänsä söpön pehmeänä viihtyneenä löytymään mitä kummallisimmista paikoista kovia kohtia, eli sinnikäs hikoileminen kaiken maailman body pumpeissa alkaa tuottaa tulosta! 

Haastetta on tässä elämäntaparemontissa tasapainottaa syömiset PT:n ohjeistuksen mukaisiksi ja pitää tietty kurinalaisuus. Pelkästään näin runsas liikkuminen tuo hurjan nälän ja kalorit meinaavat väkisin nousta ohjattua isommaksi, lisäksi tämä kovasti valittelemani ruuhkaisuus tuo myötänsä mahdottoman tiukan aikataulun, ruokailujen venymiset ja hätävarat, jotka kostautuvat viimeistään illalla. Sitä tavallista tarinaa siis.

Ensi viikko on uskomattoman kiireinen ja luvassa vaikka mitä ohjelmaa, mutta tässä olisi suunnitelma millä mennään - tähän asti en ole vielä näistä lipsunut ja koetan tosissani vetää tämänkin putkeen. Torstaina katsotaan PT:n kanssa sitä viimeksi puhumaani sauvakävelytekniikkaa yhdessä.  Ihan hauskaa, vaikka olen sitä tyyppiä, joka yhä pitää lajia mummowalkkina :)

Seuraavan viikon liikuntasuunnitelma

• Maanantai. 
• Kahvakuula 60 min
• Tiistai
• Zumba 60 min
• Vatsat ja venyttely 20 min
• Keskiviikko
• Reipas kävely aamulla ennen aamupalaa 15 min  
• Vatsat, punnerrukset, kyykyt ja venyttely 30 min
• Torstai
• Sauvakävely 40 min
• Vatsat ja venyttely 15 min
• Perjantai
• Kävely-hölkkä yhdistelmä aamulla ennen aamupalaa 15 min
• Kävely-hölkkä yhdistelmä illalla 15 min
• Lauantai
• Les Mills Body Pump
• Sunnuntai
• Palauttava päivä

Kolmannen PT viikon summausta

Kolmas viikko treenausta takana ja kuten ystäväni ennusti viime postauksen kommenteissa, se painokin lähti viimein tippumaan. Tällä viikolla treffasin personal trainerini aiheena kotijumppa ja sen treenaus. Kaksi tuntia meni nopeasti - ja hikisesti - kun katsoimme oikeita liikeratoja hänen tekemälleen 45 minuutin kotijumppaohjelmalleen. Tapaaminen oli sekä kannustava, että jollain tapaa masentava, oli hienoa nähdä, että itsellä on vielä paljon tekemistä ja haastetta perus ohjelmassa, mutta myös lannistavaa huomata, kuinka huono lihaskuntoni ja jaksamiseni yhä on, ja kuinka huonosti olen tähän asti monet liikkeet tehnyt. Tässä onkin oman PT:n etu, ei ehkä se liikunta/ruokasuunnitelmakaan, jonka pystyisit pienellä vaivalla itse kokoamaan tarkalla googlamisella, vaan ne henkilökohtaiset korjaavat toimet, joka oma PT tekee liikkeisiin niillä tapaamisilla. Seuraavaksi sovittiin sauvakävelylenkki minun pyynnöstäni, meillä kun lojuvat sellaiset ihan käyttämättömänä varastossa ja olisi hyvä saada ohjausta tuohon tekniikkaan.

Hän myös avasi jälleen tuota painonlaskua ihan eri tavalla, hänen mielestään paino ei ole tippunut, koska olen juonut vettä aivan liian vähän - helmasyntini, tiedän. Voin kevyesti mennä päivän kolmella lasilla nestettä, joista kaksi on kahvikuppia ja yksi ruokajuomana nautittu maito. Nyt olen oikeasti tsempannut veden kanssa, PT:n kuvailema prosessi, jossa ylimääräinen rasva poistuu kehosta ikään kuin nesteen mukana kuona-aineita kropasta huuhtomalla oli niin elävä, että se jotenkin herätti. Eli viestiksi teille muille saman asian kanssa painiville; juokaa vettä! (Tiedän WB, vesilähettiläs, tiedän...)

Tällä viikolla on menty muuten ohjeistuksen mukaan, 6 päivää liikuntaa, josta tämä sunnuntai vapaa. Eilen tuli vähän "hurvitelluksi" miehen kanssa, viiniä, light siideriä ja perunalastuja (kevyt sellaisia...) joten se kostautui aamupainossa, mutta kokonaisuudessa viikko meni hyvin ja timmissä. Vetämättömästä olosta huomaa, että kaloreita oikeasti joutuu nostamaan siihen suosituksiin. Näillä liikunnoilla se aikaisemmin minulle laihduttavana toiminut 1500 kcal on energian kannalta aivan liian pieni ja olenkin nostanut sitä 200 kcal:lla. (Apuna tämän kontroloimisessa se kuuluisa  Kiloklubi, josta postausta erikseen)


Liikuntasuunnitelma seuraavalle viikolle

• Maanantai
• Palauttava päivä
• Tiistai. 
• Pitkä kävely/pyöräily 40 min
• Vatsat ja venyttely 15 min
• Keskiviikko
• Kahvakuula 60 min
• Torstai
• Les Mills Body Pump 60 min
• Perjantai. 
• Zumba 40 min
• Vatsat ja venyttely 20 min
• Lauantai
• Kävely-hölkkä yhdistelmä aamulla ennen aamupalaa 15 min
• Kävely-hölkkä yhdistelmä illalla 15 min
• Sunnuntai
• Reipas kävely aamulla ennen aamupalaa 15 min  
• Vatsat, punnerrukset, kyykyt ja venyttely 30 min

Toisen PT viikon summausta

Tässä voisi jo hieman hermostuakin... Kaksi viikkoa tiukkaa treenausta ja ruokavaliota (ihan pienin poikkeuksin) ja ilmeisesti lihasmassa kehittyy sitä vauhtia, ettei vaaka näytä grammaakaan pienempää lukua - vähän ylikin kuin aloitettiin. Motivaatiota on oikeastikin kaivettava ja itselleen perusteltava, että saa aamusta innostavan.

Muutenkin pitää myöntää, että ohjelma on ollut tiukka ja vielä on ollut haasteita löytää niitä kuuluisia liikunnan endorfiineja. Siinä mielessä Personal Trainerin laatima suunnitelma, jota noudatan etenkin liikuntojen osalta tinkimättömästi on hyvä tässä kohtaa, sen tekee vaikka ei innostaisikaan. Aivan takuulla sieltä tartuu kasvavan kunnon mukana innostusta myös jatkossa - ja tämä kuulostaa kamalata - vapaaehtoisesti myös hakea niitä mieluisimpia lajeja viikkokalenteriin loppuelämäksi.

Liikuntasuunnitelma seuraavalle viikolle

• Maanantai
• Kahvakuula 60 min
• Tiistai. 
• Pitkä kävely/pyöräily 40 min
• Vatsat ja venyttely 15 min
• Keskiviikko
• Kävely-hölkkä yhdistelmä aamulla ennen aamupalaa 15 min
• Kävely-hölkkä yhdistelmä illalla 15 min
• Torstai
• Reipas kävely aamulla ennen aamupalaa 15 min  
• Vatsat, punnerrukset, kyykyt ja venyttely 30 min
• Perjantai. 
• Zumba 40 min
• Vatsat ja venyttely 20 min
• Lauantai
• Les Mills Body Pump 60 min
• Sunnuntai
• Palauttava päivä

On hämmästyttävää huomata kuinka onneton kunto sitä onkaan, etenkin lihaskunto joiltakin osin on uskomattoman heikko. Toisaalta parannuksen huomaa nopeasti, nyt jo pystyy paljon parempiin ja tehokkaampiin suorituksiin kuin alussa kaksi viikkoa sitten.

Olen tykännyt tosi paljon käydä ryhmäliikuntatunnella, jossa on viimeksi käynyt vuonna 2007 - tovi sitten. En ole koskaan kovin monipuolisesti niissä harrastanut, paremminkin tahkonut sitä samaa kuntopiiriä salilla, mutta nykyäänhän on tosi kivasti ja monipuolisesti eri lajeja tarjolla. Kaikki ei ole sitä niin kovasti kammoksumaani aerobicciä monimutkaisine askelsarjoineen, joissa menen auttamatta sekaisin. 

Olen näinä kahden viikon aikana tutustunut Body Pumppiin, Zumbaan ja kahvakuulaan, joista kaikista pidin omalla tavallaan. Hölmöksihän siinä vähän itsensä tuntee väkisinkin kun on aivan pihalla sarjoista ja painoista. Etenkin Body Pumpissa sen miljoona eri vempelettä, mutta kun katsoo muina miehinä muita ja ottaa sieltä mallia, niin hyvin siinä pärjää.

Kun se painokin sieltä vielä tulisi alas...

Tässä on tavoitteeni oikeasti, painosta viis ;)

Ensimmäisen PT viikon summausta

Sitten olisi viikko takana  uutta elämää PT:n ohjeilla, liikuntojen puolesta ollaan menty niin lähellä ohjelmaa että oikein hämmästyttää! Kuutena päivänä viikossa liikuntaa on huima suoritus kahden viikon takaiselta sohvaperunalta, jonka huippukuukausinakin liikuntaa oli maksimissaan neljänä päivänä viikossa. Hääpäivän vietto ja pari hyvin harkittua repsahdusta ruokavalioissa on omasta mielestäni ihan tarpeeksi kunnioitettava suoritus sekin ja ensi viikolla jatkuu taas ruokien kanssa tsemppaaminen.

Kiloja ei luonnollisesti tippunut kun aloittaa treenaamisen, tässä kohtaa tärkeintä onkin kropassa tapahtuvat muutokset - ei niinkään vaa'an näyttämät lukemat.

Haasteita tulee olemaan hurjasti, keskiviikkona päivällinen ja teatteri-ilta työpaikan johtoryhmän seurassa, torstaina ja perjantaina pitkät koulutuspäivät Helsingissä. Parhaani aion silti tehdä ja liikuntasuunnitelmakin seuraavalle viikolle on tehty.

Se näyttää tältä:

• Maanantai 
• Kahvakuula 60 min
• Tiistai 
• Reipas kävely aamulla ennen aamupalaa 15 min  
• Vatsat, punnerrukset, kyykyt ja venyttely 30 min
• Keskiviikko
• Pitkä kävely/pyöräily 40 min
• Vatsat ja venyttely 15 min
• Torstai
• Kävely-hölkkä yhdistelmä illalla 35 min
• Perjantai 
• Palauttava päivä
• Lauantai
• Les Mills Body Pump 60 min
• Sunnuntai
• Potkunyrkkeily 60 min

Ostin pitkästä aikaa pari "alan" lehteäkin, oikeastaan yhden seuraamani blogin Project Mariina innostamana. Mukaan tarttui hänen mainostamansa Fit Laihdu! ja se perinteinen KG ja tänään on ollut ihan mukavaa selailla niistä ensin mielenkiintoisimmat jutut (ne onnistujat) ja sitten pikku hiljaa syventyä paremmin. Ei niissä juurikaan uusia aiheita ja uutta tietoa tule, mutta tsemppihenkeä ja inspiraatiota sitäkin enemmän.

Esimerkiksi yhden onnistujan tarina oli taas vahvistava rentoudellaan, sillä aina välillä sitä tulee miettineeksi miten itselle käy tämän elämäntapaprojektin kanssa. Olen nauttija luonteeltani ja tuntuu varsin kaukaa haetulta, että tulevat nautintoni saisin vaikkapa niistä kuuluisista liikunnan endorfiineistä ja terveellisistä, kasvispainotteisista ruuista - joista kumpikaan eivät ole tähän päivään asti kuuluneet elämääni juuri laisinkaan - niiden kaikkien ihanien herkkujen, hyvien ruokien ja juomien tilalla. Ja ei, en toki tarkoita, että ne kasvisruuat eivät voi olla valtavan hyviä, tottumiskysymys todennäköisesti ennemminkin. Nyt kuitenkin mennään ainakin PT:lle lupaamani kolme viikkoa hänen ohjeillaan ja katsotaan miten ne tulevat istumaan tulevaan kevyempään elämäntapaan.

Mutta tästä mennään taas uutta viikkoa kohdin, innolla - ja lihakset melkoisen kipeinä...

Projekti elämänhallinta jatkuu

Tänään oli loistava päivä, projekti elämänhallinta sai taas pikkuisen tuulta purjeisiin ja nytkähti eteenpäin luovan  kesätaukoilun jälkeen.

Olen onnistunut olemaan kesän, jopa lomani, ihan nätisti. Alkukesästä sain turvotuksia kolme kiloa lisää, mutta puristin ne tiukemmalla ruokavaliolla jälleen pois lomallani ja töihin paluun kunniaksi olin samoissa mitoissa, kuin kevään lukemat näyttivät. Kuten kerroin aikaisemmassa postauksessani täällä, aloitin vuosi sitten heinäkuussa elämäntaparemontin ruokavalion viilauksella ja nyt olisi tarkoitus pureutua siihen liikunnalliseen puoleen ja koko elämän jatkuviin ratkaisuihin. Toki olen syönyt järkevästi tähän astikin, olen vain laskenut kalorit tarkemmin ja jättänyt liialliset herkuttelut väliin ja urheillutkin olen ajan puitteissa.

Nyt sain kuitenkin vihdoin aikaiseksi pitkään miettimäni personal trainer tapaamisen ja tänään siis oli ensimmäiset treffit. Ohjelmassa oli kehonkoostumusmittaus, kestävyyskunto ja lihaskuntomittaukset ja lähtötilanneselvitys. Alustavasti sovittiin seuraavaa:

• kooste ja analyysit lähtötilanteesta
• ruokapäiväkirjaan perustuva ruokavaliosuositus, jolla saadaan monipuolinen ja mahdollisimman tehokkaasti rasvaa joka aterialla polttava, sekä treeneihin sopiva ruokavalio
• viikko-ohjelma liikunnoille
• kotijumppaohje
• saliohjelma
• 2 x ohjattu käynti, jossa katsotaan oikeat liikeradat ja otteet saliohjelmaan ja kotijumppaan

Olen aivan innoissani, testien jälkeen puuskutin hikisenä ja paikat täristen, mutta vitsi mikä voittaja olo! Ihan hirveästi on parannettavaa, pienistä yrityksistäni huolimatta olen onnettomassa rapakunnossa ja tekemistä on paljon, mutta nyt saan sille suunnan ja tavoitteet. Olen aivan valtavan mukavuuden haluinen ja tiedostan tapani jättää tekemättä ne viimeiset puristukset, mutta nyt se ei ole yhtä helppoa kun on ohjelma  mitä seurata.

Totta kai aika on haaste, mutta sitä täytyy vaan nyt löytyä - uskon koko perheen nauttivan äidin hyvinvoinnista ja loppujen lopuksi kyse on järjestelyistä (vielä vähän lisää...)

Palaan aiheeseen kun tulokset tulevat...

Shoppailua ensimmäisen työpäivän kunniaksi

Ensimmäinen työpäivä - kellon ympäri luonnollisesti - ohi ja sen jälkeen ehti juosta vielä kaupan kautta shoppailemaan pari uutta paitaa töiden aloituksen kunniaksi.

Aamulla nimittäin oli tuskallinen eimullaoomitäänpäällelaitettavaa -hetki, joka ei millään meinannut päättyä. Tuloksena nyt on pakko laittaa vaan joku paita tai myöhästyn -asu, joka päällä oli koko päivän epämukava olo. Tiedätte sen fiiliksen, kun joka puolelta kinnaa tai roikkuu ja loppupäivästä olo on jo uskomattoman tuskainen. No, joka tapauksessa, kotosalla odotti jo perhe malttamattomana, joten aikaa ei ollut suuremmin kierrellä ja siksi nappasin kolme paitaa H&M:ltä mukaani sen suuremmin kokeilematta tarkoituksena palauttaa ei sopivat.

Hassua, en ole ostanut paljon uusia vaatteita tähän kaventuneeseen kroppaani, enkä oikein vielä tiedä mikä malli sopii ja mikä koko - en ole halunnut hankkia tähän väliin kovasti vaatekaappiin uutta, jos kuitenkin projekti elämäntapamuutos tuottaa tulosta ja pääsen tavoitteisiini.

Siksi olikin mukava yllätys mahduttaa päälle s-koon vaatteita ja niin, että on oikeasti hankala päättää palauttaakko jonkun vaatteen vai pitääkkö kaikki, näyttivät nimittäin ihan mukavilta vai mitä mieltä olette?

Valkoisena ja vähän pidempänä

Helmiäisharmaa, hieman kiiltoa

Tumma luumu

Pitää miettiä, eipä nämä juuri paljon maksaneetkan, vaikka sitten pitäisi kaikki. Menevät talvella hyvin pitkän mustan jakun kanssa, se kun on pääasiallinen työasu kuitenkin.

Oli tosi mukava työpäivä ja kiva nähdä työkavereita, huomenna olisi sitten lasten jo kovasti odottama syksyn ensimmäinen tarhapäivä. Huomaa, että koko perhe on jo valmis jättämään kesälomailut taakseen (malliesimerkki siitä, että minusta ei kotiäitiä saa); kesän alussa uhkailuna lapsille toimi "jos nyt et ole kiltisti vien sinut tarhaan" ja nyt loppukesästä " jos nyt et ole kiltisti et pääse tarhaan"....

Projekti elämänhallinta

Tällä kertaa se ei alkanut maanantaista, kuukauden ensimmäisestä päivästä, vuoden ensimmäisestä päivästä tai kesälomalta paluun kunniaksi, tällä kertaa se alkoi satasesta. Keskiviikkona. Heinäkuun 18. pvä  ja keskellä lomaa reilu vuosi sitten.

Elämänmuutos, laihdutusyritys osa numero mikä lie. Enhän minä tietenkään laihduta vain tavoitteisiini päästäkseni vaan muuttaakseni elämäntapojani terveelliseksi. Niinpä niin ja kaalisopat, karppaukset, lentoemännät, pussikeitot pallurat ja pisteet ovat vain tsemppausta siinä sivussa.  

Oliko pakko mennä naimisiin 195 senttisen 70 kiloisen veijarin kanssa, joka rakastaa roskaruokaa ja herkkuja, eikä lihoa millään? Oliko pakko tehdä lapset peräjälkeen ja nauttia perinteisesti kahden edestä ja näyttää luvalla paksulta - ei tarvinnut edes vetää mahaa sisään vaan sai lyllertää ihan rauhassa, masua jopa tultiin silittelemään! Eikä tietenkään  imetys toiminut ja vaunulenkitkin jäivät sydäntalven huippulumisissa keleissä haaveiksi.

Eli se tavallinen tarina täälläkin monen kohtalotoverin tapaan, jojoilua ja haaveiluja, onnistumisia ja ison luokan repsahduksia. Enemmän tai vähemmän pullukka koko ikänsä, kerran hienoihin mittoihin päässyt ja sen jälkeen korkojen kera takaisin.

Jospa nyt sitten kuitenkin taas ajattelin vuosi sitten. Maltilla ja yksi asia kerrallaan. Jospa jätetään ne kolme sipsipussia ja kahden illan siiderit viikossa pois. Ja ne leipomukset. Ja irtsarit. Ja suklaalevyt silloin tällöin. Ja hesburgerit. Ja mäkkärit.

Nyt vuoden ja 20 kilon pudotuksen jälkeen ei enää mainita sanaa laihdutus vaan ah niin muodikas elämänhallinta ja lähdetään tiputtamaan seuraavaa kymppiä. Luvassa siis postauksia myös tältä saralta!

Vauvakilot, jotka olivat jäädäkseen