Torstaina oli ensin virallinen todistusten jako tilaisuudessa, jossa oli ammattikorkeakoulun liiketalouden ja ICT.n valmistuneet ja valmistuvat alemmista ja ylemmistä tutkinnoista. Kuten koulutoverieni kanssa puhuimmekin, merkillisen kankeasti sujuivat juhlallisuudet ja kokonaisuus oli jokseenkin ala-arvoinen, mutta ehkäpä tähän asiaan puuttuivat lähinnä palvelualan valmistuvat, muita ei näyttänyt haittaavan. Todistus oli varsin kelvollinen, kaksi opintojen alussa tullutta lipsahdus 3:sta, muuten arvosanoilla 4 ja pääosin 5, opinnäytetyö kiitettävä 5. Oli iloinen yllätys saada myös stipendi vuosikurssin parhaana, joukossa oli kuitenkin varsin pätevää porukkaa!
Todistusten jaon jälkeen menimme pienen seurueen kanssa syömään vanhaan ravintolaani Foijaan, jossa olin ravintolapäällikkönä useamman vuoden ja vieläkin paikkaa rakastan. Sehän avattiin juuri keväällä pitkän paalutustyön jälkeen laajentuneena samaan tuttuun paikkaansa - Turun keskustaan, kauppatorin laidalle. Palvelu on sydämellistä ja mutkatonta, tunnelma mainio ja ruoka luonnollisesti erinomaista. Aivan ihanana näköisiä annoksia ja mielettömän hyviä - suosikkini oli tämä grillatut jättiravunpyrstöt alkuun.
Perjantaina juhlia jatkettiin nykyisessä ravintolassani, jonne olin kutsunut lähisukua, sekä muutamia ystäviä tarkoituksena lähteä siitä vielä jatkamaan iltaa. Hauskaa oli! Leipomisinnostuksen saanut tarjoilijattareni oli tehnyt uskomattoman kauniit kakut - käykäähän kurkkaamassa kuvat ravintolani uusilta Facebook - sivuilta täältä. Ihanat sukulaiset ja ystävät hemmottelivat kauniilla kukilla, hemmottelulahjakorteilla ja design -lampulla, tuntevat kyllä erinomaisen hyvin makuni! Ilta jatkui aivan liian monen kuohuviinipullollisen voimin kohtalaisen pitkälle, vaikka yllättävää kyllä vauhti loppui tältäkin tunnetusti kestävältä juhlijalta kesken ennen valomerkkiä.
Kyllä sitä on vanhaksi tullut, kun arvostaa aviomiehen tarjoamaa kyytiä kahden jälkeen enemmän, kuin niitä hulvattomia viimeisten tuntien biletyksiä, joihin aikaisemmin lähes poikkeuksetta venyi. Kaiken lisäksi keventynyt olemukseni ja harjoituksen puute sai olotilan normaalia huterammaksi, vaikka tuon juomamäärän jälkeen ei taida olla ihme... Tänään kiitin useampaan otteeseen sitä armonaikaa, jonka sain oloni parantelemiseen ihan rauhassa ennen kuin vaari toi lapset takaisin yökylästä. Mies lähti jo aamuvarhaisesta suunnistamaan Jukolan Viestiin, Kuopioon, joten talo oli siunatun hiljainen pitkälle puoleen päivään.
Tänään oli vuorossa Pojan kovasti odottamat juhlat ja niiden järjestelyt. Hän oli aiemmin viikolla ilmoittanut haluavansa järjestää meille juhlat omassa huoneessaan ja tehnyt niihin oikein viralliset kutsutkin. Aiempaa kevään huonoäiti -aikaa korvatakseni, tein pippaloista vimosen päälle pileet, vaikka vointini takia venyi melko myöhäiselle iltaan. Teimme yhdessä illan tarjoilut ja menun, sekä ostoslistan pojan toiveiden mukaisesti, kävimme kaupassa valitsemassa tuotteet, leivoimme muffinssit sekä laitoimme kauniisiin kulhoihin muut tarjoilut: mansikat, keksit, pilkotut banaanit, vähän naksuja ja suklaata. Poika oli pitänyt huoneensa oven visusti lukittuna koko päivän ja oli järjestänyt sinne leikkipaikan tytölle,valmistanut taikuriesityksen ja pukenut nallensa kravattiin, kaivanut laatikon pohjalta sinne unohtuneen Angry Birds synttäriviirin ja onnistunut jollain ilveellä ripustamaan sen seinälle. Pöydällä oli katettuna lautaset, lasit, pillit ja servetit ja kokinvaatteisiin puettu Onni Orava maskotti oli valmiina pöydän vieressä tarjoilemaan vieraille. Aivan uskomattoman ihana ilta ja 5-vuotiaalta naskalilta mielestäni upeasti järjestetty tilaisuus, johon olimme tytön kanssa toki pukeutuneet pojan toivomalla juhlallisella vaatetuksella, prinsessamekoilla.
Nyt tuoksuu koko talo taivaalliselta, leivoin nimittäin raparperimuffinssien lisäksi vadelmapiirakkaa huomisiin, toivottavasti viimeisiin kemuihin vähäksi aikaa. Huomenna juhlitaan yhteisvalmistujaisia miehen siskon kanssa heidän sukulaisilleen ja taas olisi tarkoitus pistää leninkiä päälle. Pelkkä ajatus Fresitaksi sovitusta alkumaljasta puistattaa, mutta eiköhän se jo huomenna mene ihan eri tavalla alas! Taidan pukea jopa saman asukokonaisuuden päälle kuin eilen. Oli meinaan ihan kivat kirpparilöydöt taas, mekko, kengät, bolero, huivi ja laukku kaunista turkoosia ja kaikki yhteensä alle 15 euroa! Kannatti kiertää vielä juuri ennen juhlien aattoa katsomassa jos jotain löytyisi.
Josko sitten vielä malttaisi aloittaa loman kunniaksi säästettyä kirjaa tässä illan rauhassa ja nauttia lomasta ihan kunnolla...
