Sivut

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Uusilla luvuilla

On taas aikaa, kun olen tehnyt elämäntaparemonttiin liittyvää päivitystä, mutta nyt kiusaan teitä taas sillä. Tänään nimittäin huipentui viimeisen parin viikon painonlaskupyrähdys niihin kiloihin, joita olen tavoitellut koko projektini alkuajoista saakka! Okei, virallisesti 700 g olisi vielä matkaa tasalukuun, mutta jos kuitenkin ottaisin hieman förskottia jo fiilistelyyn, niin huippuhienolta kun tämä tuntuu.

Projektin alusta saakka halusin päästä tähän lukuun, jota en ole aikuisiälläni koskaan saavuttanut. En edes muista koska olisin painanut näin vähän, ala-asteella? Olen aina ollut "isoluinen", lihava vasta aikuisiällä, enkä silloinkaan tajunnut olevani NIIN tukevassa kunnossa. Tai mitä sitä kaunistelemaan, suurimman osan elämästäni olen ollut merkittävästi lihava, hetken myös BMI kohdassa vaikeasti lihava. Eihän BMI kaikkea kerro ja toden totta en kuulu keijukaiskastiin, mutta olinhan minä totta vie liian pulskassa kunnossa. Nyt sen huomaa etenkin vanhoista kuvista, voin harkita kauhukavalkadin laittamista tänne jossain välissä - ei mitään liian shokeeraavaa kyllä, siihen olen liian omanarvontuntoinen, mutta perinteistä ennen - jälkeen kuvaa. Nythän on siis 25 kiloa lähtenyt reilussa 1,5 vuodessa pois.

Olen juuri tasan se tylsä, samoja asioita paasaava laihduttaja (vaikka vältänkin käyttämästä tuota sanaa). Ruokavaliomuutos, kohtuus, kasvikset, lautasmalli, liikunta jne. Ainoa missä en kerta kaikkiaan vieläkään osaa toimia, on säännölliset ruoka-ajat. En yhäkään malta kesken aina yhtä kiireisen työpäivän pysähtyä ruokailemaan, vaan liian usein päivä menee aamiaisen ja lukuisten kahvikuppien voimin. Olen sen takia lisännyt ruokavaliooni Nutrilett juomat ja Fit+Feelgood:in jauhoja, jotka saan vedetyksi nopeasti huiviini lounasta tarvittaessa korjaamaan. Tässä vielä siis tekemistä jatkoonkin ja sitä tasapainotteluvaihetta silmällä pitäen.

Viikonloppuherkuttelut on pienennetty ihan minimiin, alkoholi on jäänyt kokonaan pois, sokerit, valkoiset jauhot ja peruna myös aika vähiin. Noilla olen saanut nyt kiritystä yli puoli vuotta junnanneeseen projektiini painon saralla. Kehitystä on toki tapahtunut kropassa. Jalat ovat jo hamekunnossa ja ikuisessa ylpeydenaiheessani, vatsassa nätisti lihaksistoa näkyvissä. Olen innostunut treenaamisesta taas uudestaan, sisko toimii upeana treenikamuna ja onnistumiset esimerkiksi juoksumatolla pistävät haluamaan lisää. Voitteko uskoa, ensi kertaa juoksin nopeudella 10 km/h matolla tovin! Aloitin aivan hikisenä kävelyn 5km/h vauhdissa puoli vuotta sitten...

Vielä on työtä, paljon, mutta nyt on katse vahvasti suuntaunut reilun viiden kilon päässä siintävään normaalipainoon ja omaa, asettamaani hälytysrajaa on laskettu useammalla kilolla. En ole koskaan, ikinä ajatellut itseäni normaalipainoisena, jopa sopivan kokoisena, mutta kaikki voi olla mahdollista ja tässä flowssa varsinkin.



                                       


6 kommenttia:

  1. Onnea hienosta suorituksesta :)

    VastaaPoista
  2. Hienoa! Niin se sitkeys vain palkitaan, onnea kovasti :)

    VastaaPoista
  3. Huikea suoritus, mahtava asenne !!!
    Onnea =)
    wb

    VastaaPoista
  4. Hienoa, upeaa! Tuollaisessa ruuhkavuositahdissa olet pystynyt uskomattomaan suoritukseen, ihailen. Ruoka-aikojen säännöllistäminen tosiaan helpottaisi asiaa vielä, mutta työtahtisi tietäen on ymmärrettävää, ettei se aina onnistu. Hyvä, että olet keksinyt siihenkin jonkin ratkaisun.

    Nyt vain alat muuttaa myös ajatuksia itsestäsi. Kun osaat ajatella itsesi hoikkana, syöt kuin hoikka. Näin olen kuullut. Itselläni tahtoo olla se ongelma, että kun saavutan jonkin etapin, alan palkita itseäni SYÖMISELLÄ. Että onhan mulla nyt varaa vähän herkutella, kun olen laihtunutkin. Lienee aika yleinen ongelma...

    Tsemppiä edelleen! Muista välillä vähän herkutellakin, ettei tule patoutunutta herkkunälkää. :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...