Olisi aika arvonnan!
Onnea Noobax!
Laitatko minulle s-postia tulemaan vaikka lomakkeen kautta tuolta alalaidasta - laitan lahjakortin Bryggman´s Restaurant & Deliin tulemaan!
lauantai 17. elokuuta 2013
perjantai 16. elokuuta 2013
Herkuttelua
Myönnän olevani heikko, kun puhutaan ruuan houkutuksista. Olen itse alalla työskentelevä, päivittäin hyvän ruuan ja kahvilatuotteiden kanssa tekemisissä ja nautin aivan valtavasti kun pääsen herkuttelemaan hyvin tehdystä ruokatuotteesta. Mieheni jakaa intohimoni, mutta niinhän se on, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä ja meilläkin kokataan harmittavan vähän kunnollisia ruokia.
Siksi olikin itsestään selvää, että menemme juhlistamaan hääpäiväämme hyvän ruuan merkeissä - tällä kertaa valikoitui tätä päivää silmällä pitäen jo talvella Groupon -diilistä hankimani lahjakortin ansiosta Brahen Kellari.
Ravintola on minulle erittäin tuttu, muutama vuosi sitten olin siellä töissä hetken aikaa ja tutustuin yhtä lailla sen omistajaan, kun heidän tinkimättömään tapaansa tehdä asioita. Kunnioitan paikkaa ja laatu on siellä lähes poikkeuksetta hyvää. Siksi olikin mukava yllätys löytää erinomainen diili Grouponilta, jossa sai vapaavalintaisen menun listalta kahdelle henkilölle, sisältäen kivennäisveden ja kahvin ainoastaan 69 euroa.
Brahen Kellarin ruokalista ei ole sieltä edullisimmasta päästä, vaikka olenkin valmis maksamaan hyvästä ruuasta. Tällä kertaa ei tarvinnut siis kuitenkaan edes miettiä tulevaa laskua, silti valikoituani lähes koko paikan kalliimman menun olin hieman nolona - se ei missään nimessä ollut tarkoituksena. Tarjoilu pelasi kuitenkin loistavasti ja toisin kuin jossain paikoissa, täällä ei tullut tunnetta toisen luokan asiakkaana olemisesta diiliä käyttäessä.
Valitsin alkuun porocarpacchion parmesansalaatin kanssa, Mies otti Roquefort etanoita, peräti 12 kpl! Kummatkin annokset olivat onnistuneita, omani tarpeeksi ohueksi siivutettuna ja onnistuneet maut. Mies sai maukkaat, hyvin valmistetut etanat, joita itsekin maistoin pari, yrittäen olla laskematta voi-homejuustogratiinin ja vaalean leivän yhteiskaloreita...
Pääruuaksi päädyimme kummatkin sisäfileeseen, viimeksi käydessämme otin loistavaa metsäkaurista, mutta maltoin sentään olla ottamatta samaa. Kummatkin annokset olivat hyvin perinteisiä, itselläni vuohenjuuston ja kasvisjuliennen kera, miehellä sienikastikkeen ja friteeratun uuniperunan kanssa. Jätin omastani punaviinikastikkeen pois, joka ei kuulu suosikkeihini ja annos oli kerrassaan maukas ilman sitäkin.
Huomaa silti, että aloitettu kevyempi ruokavalio oli kutistanut mahalaukkua ja mies sai tuhota loput hyvin paistetusta pihvistäni. Keittiön taito näkyi täydellisissä lihojen kypsyysasteista ja erityisen maukkaista ja sopivan pureskeltavista kasviksista.
Olin jo alkuun päättänyt, että tämän illan olen laskematta kaloreita jos jotain tekee mieli ja jälkiruokani todellakin osoitti sen; taivaallinen vadelma ja valkosuklaajuustokakku, joka oli huomattavasti vaatimatonta ulkonäköään parempi. Tavalliselta levykakulta näyttävä pala meinasi saada minussa pahemman laatuisen annoskateuden miehen valitseman ranskalaisen suklaakakun nähdessäni, mutta onneksi ravintolan taitajat eivät pettäneet ja maku oli juuri niin ihana, kuin olen tuolla paikassa tottunut saamaan. Harmittavan monessa paikassa on niitä samoja valmistuotteita ja suuresti (ravintolan listalla) vihaamiani perusjäätelöitä. Arvostan taidolla tehtyjä konditoria tuotteita yli kaiken ja tämä kyllä kruunasi aterian.
Kaiken kaikkiaan ruokailu oli onnistunut ja tunnelma hyvä. Palvelu pelasi ja meillä jäi todella hyvä fiilis jälleen kerran käynnistämme. Ihanan romanttistakin oli, joten kaikki hakemamme elementit toteutuivat.
Suositteluni, jos kukkaro kestää pikkuisen yläkanttiin hinnoiteltun menun eikä häiriinny pikku yksityiskohdista kuten muovisista tableteista ja halvan oloisista serveteistä.
Siksi olikin itsestään selvää, että menemme juhlistamaan hääpäiväämme hyvän ruuan merkeissä - tällä kertaa valikoitui tätä päivää silmällä pitäen jo talvella Groupon -diilistä hankimani lahjakortin ansiosta Brahen Kellari.
Brahen Kellarin ruokalista ei ole sieltä edullisimmasta päästä, vaikka olenkin valmis maksamaan hyvästä ruuasta. Tällä kertaa ei tarvinnut siis kuitenkaan edes miettiä tulevaa laskua, silti valikoituani lähes koko paikan kalliimman menun olin hieman nolona - se ei missään nimessä ollut tarkoituksena. Tarjoilu pelasi kuitenkin loistavasti ja toisin kuin jossain paikoissa, täällä ei tullut tunnetta toisen luokan asiakkaana olemisesta diiliä käyttäessä.
Valitsin alkuun porocarpacchion parmesansalaatin kanssa, Mies otti Roquefort etanoita, peräti 12 kpl! Kummatkin annokset olivat onnistuneita, omani tarpeeksi ohueksi siivutettuna ja onnistuneet maut. Mies sai maukkaat, hyvin valmistetut etanat, joita itsekin maistoin pari, yrittäen olla laskematta voi-homejuustogratiinin ja vaalean leivän yhteiskaloreita...
Pääruuaksi päädyimme kummatkin sisäfileeseen, viimeksi käydessämme otin loistavaa metsäkaurista, mutta maltoin sentään olla ottamatta samaa. Kummatkin annokset olivat hyvin perinteisiä, itselläni vuohenjuuston ja kasvisjuliennen kera, miehellä sienikastikkeen ja friteeratun uuniperunan kanssa. Jätin omastani punaviinikastikkeen pois, joka ei kuulu suosikkeihini ja annos oli kerrassaan maukas ilman sitäkin.
Huomaa silti, että aloitettu kevyempi ruokavalio oli kutistanut mahalaukkua ja mies sai tuhota loput hyvin paistetusta pihvistäni. Keittiön taito näkyi täydellisissä lihojen kypsyysasteista ja erityisen maukkaista ja sopivan pureskeltavista kasviksista.
Olin jo alkuun päättänyt, että tämän illan olen laskematta kaloreita jos jotain tekee mieli ja jälkiruokani todellakin osoitti sen; taivaallinen vadelma ja valkosuklaajuustokakku, joka oli huomattavasti vaatimatonta ulkonäköään parempi. Tavalliselta levykakulta näyttävä pala meinasi saada minussa pahemman laatuisen annoskateuden miehen valitseman ranskalaisen suklaakakun nähdessäni, mutta onneksi ravintolan taitajat eivät pettäneet ja maku oli juuri niin ihana, kuin olen tuolla paikassa tottunut saamaan. Harmittavan monessa paikassa on niitä samoja valmistuotteita ja suuresti (ravintolan listalla) vihaamiani perusjäätelöitä. Arvostan taidolla tehtyjä konditoria tuotteita yli kaiken ja tämä kyllä kruunasi aterian.
Kaiken kaikkiaan ruokailu oli onnistunut ja tunnelma hyvä. Palvelu pelasi ja meillä jäi todella hyvä fiilis jälleen kerran käynnistämme. Ihanan romanttistakin oli, joten kaikki hakemamme elementit toteutuivat.
Suositteluni, jos kukkaro kestää pikkuisen yläkanttiin hinnoiteltun menun eikä häiriinny pikku yksityiskohdista kuten muovisista tableteista ja halvan oloisista serveteistä.
torstai 15. elokuuta 2013
Muisteluja matkan varrelta - osa III - Häät
Elämän ihanin päivä. Niin monet sanovat häistään ja ihana se olikin. Meni vain todella nopeasti ohi!
Kaikki se järjestely ja suunnittelu, valmistautuminen ja rahallinen panostus - 7 tuntia ei ollut kuin näyttää...
Minua jännitti ja nauratti ja vaikka mitä, kaikkea samaan aikaan. Itse vihkiminen suoritettiin maistraatissa kaason ja bestmanin todistaessa, kirkkohäiden suurellinen sisääntulo ja marssi jäivät väliin johtuen omasta elämänkatsomuksestani, johon uskonto ei kuulu.
Sormuksia emme valinneet kauan, kuten emme muitakaan häihimme liittyviä yksityiskohtia. Halusimme valkokultaa ja löysimme etsimämme ensimmäisestä kaupasta vajaan kymmenen minuutin katselun jälkeen!
Juhlapaikkana meillä oli Liedon Vanhalinna, upea historiallinen miljöö, johon ihastuimme kummatkin. Vieraita oli lähes 100 henkeä ja tiloina vanha Kartanoravintola.
Löysin hääpukuni Irlannista juhannusreisullamme - ei mikään helppo homma, mutta hyvän ompelijan toimesta pukuun ommeltiin alas asti selässä oleva nyöritys, jolla varmistettiin mahani mahtuminen pukuun vielä tuolloin raskausviikoilla 27+4.
Meillä taisi mennä toisinpäin, kuin monella muulla parilla, Miehelle tehtiin "hääkampaus", itse selvisin leikkauksella ja värillä.
Muutoin itse juhlissa olikin ne perinteiset elementit, ajelu koristellulla hääautolla, häätanssi (Metallican Nothing Else Matters akustisena kitaraversiona veljeni soittamana), paaaljon ruokaa ja juomaa (ravintolaväkeä kun oli suurin osa vieraista), leikkejä, kimpun heittoa ja varsin onnistunut hääyö kauniissa boutique hotellissa, Park Hotellissa ja heidän morsiussviitissään. Huomenlahjaksi sain Mieheltäni Kalevala Korun Helinä korvakorut, jotkä näkyvät yhä korvissani useimmissa kuvissa.
Tänään sitten vietämme viidettä hääpäiväämme, menemme syömään, elokuviin ja vietämme hyvin ansaittua laatuaikaa kahdestaan... Siitä varmasti postausta ainakin ruokakuvien merkeissä!
Kaikki se järjestely ja suunnittelu, valmistautuminen ja rahallinen panostus - 7 tuntia ei ollut kuin näyttää...
Minua jännitti ja nauratti ja vaikka mitä, kaikkea samaan aikaan. Itse vihkiminen suoritettiin maistraatissa kaason ja bestmanin todistaessa, kirkkohäiden suurellinen sisääntulo ja marssi jäivät väliin johtuen omasta elämänkatsomuksestani, johon uskonto ei kuulu.
Sormuksia emme valinneet kauan, kuten emme muitakaan häihimme liittyviä yksityiskohtia. Halusimme valkokultaa ja löysimme etsimämme ensimmäisestä kaupasta vajaan kymmenen minuutin katselun jälkeen!
Juhlapaikkana meillä oli Liedon Vanhalinna, upea historiallinen miljöö, johon ihastuimme kummatkin. Vieraita oli lähes 100 henkeä ja tiloina vanha Kartanoravintola.
Löysin hääpukuni Irlannista juhannusreisullamme - ei mikään helppo homma, mutta hyvän ompelijan toimesta pukuun ommeltiin alas asti selässä oleva nyöritys, jolla varmistettiin mahani mahtuminen pukuun vielä tuolloin raskausviikoilla 27+4.
Meillä taisi mennä toisinpäin, kuin monella muulla parilla, Miehelle tehtiin "hääkampaus", itse selvisin leikkauksella ja värillä.
Muutoin itse juhlissa olikin ne perinteiset elementit, ajelu koristellulla hääautolla, häätanssi (Metallican Nothing Else Matters akustisena kitaraversiona veljeni soittamana), paaaljon ruokaa ja juomaa (ravintolaväkeä kun oli suurin osa vieraista), leikkejä, kimpun heittoa ja varsin onnistunut hääyö kauniissa boutique hotellissa, Park Hotellissa ja heidän morsiussviitissään. Huomenlahjaksi sain Mieheltäni Kalevala Korun Helinä korvakorut, jotkä näkyvät yhä korvissani useimmissa kuvissa.
Tänään sitten vietämme viidettä hääpäiväämme, menemme syömään, elokuviin ja vietämme hyvin ansaittua laatuaikaa kahdestaan... Siitä varmasti postausta ainakin ruokakuvien merkeissä!
keskiviikko 14. elokuuta 2013
Personal Training - liikuntasuunnitelma
No niin, ensimmäinen treeni käyty PT:n kera ja mukana kotiin viemisiksi ruokavalioehdotus ruokapäiväkirjaani perustuen, sekä kolmen viikon liikuntasuunnitelma. Lähtöarvot ja tavoitteet saan vielä s-postissa, parin viikon päästä treffataan seuraavan kerran ja käydään läpi tehokas kotijumppa ilman apuvälineitä.
Huh, kyllä sitä huomaa olevansa rapakunnossa ja merkillisen epätasapainossa lihaskunto eri puolilla kroppaa. Ei mikään ihme, että ahteriin on kerääntynyt ylimääräistä, kun siellä ei pahemmin lihaksia ole - tuli todistetuksi.
Aika tiukan liikuntasuunnitelman laittoi, saas nähdä miten muutenkin ruuhkaiseen elämään saadaan nämä mahdutetuksi...
Suunnitelma näytti tiivistetysti tältä:
Huh, kyllä sitä huomaa olevansa rapakunnossa ja merkillisen epätasapainossa lihaskunto eri puolilla kroppaa. Ei mikään ihme, että ahteriin on kerääntynyt ylimääräistä, kun siellä ei pahemmin lihaksia ole - tuli todistetuksi.
Aika tiukan liikuntasuunnitelman laittoi, saas nähdä miten muutenkin ruuhkaiseen elämään saadaan nämä mahdutetuksi...
Suunnitelma näytti tiivistetysti tältä:
- Päivä 1.
- Reipas kävely aamulla ennen aamupalaa 15 min
- Vatsat, punnerrukset, kyykyt ja venyttely 30 min
- Päivä 2.
- Kuntosali tai kahvakuula 60 min
- Päivä 3.
- Pitkä kävely/pyöräily 40 min
- Vatsat ja venyttely 15 min
- Päivä 4.
- Kävely-hölkkä yhdistelmä aamulla ennen aamupalaa 15 min
- Kävely-hölkkä yhdistelmä illalla 15 min
- Päivä 5.
- Kuntosali, kahvakuula, kuntopiiri kotona 45 min
- Päivä 6.
- Zumba/potkunyrkkeily 40 min
- Vatsat ja venyttely 20 min
- Päivä 7.
- Palauttava päivä
Päivien järjestystä saa tietysti vaihtaa, ajatus olisi aina tehdä seuraavan viikon liikuntasuunnitelma valmiiksi ja pysyä siinä.
- Maanantai
- Palauttava päivä
- Tiistai
- Pitkä kävely/pyöräily 40 min
- Keskiviikko
- Kuntosali 45 min + reipas kävely 10 min
- Torstai
- Kävely-hölkkä yhdistelmä aamulla ennen aamupalaa 15 min
- Vatsat, punnerrukset, kyykyt ja venyttely 30 min
- Perjantai
- Zumba 40 min
- Vatsat ja venyttely 20 min
- Lauantai.
- BodyPump 60 min
- Sunnuntai
- Kävely-hölkkä yhdistelmä aamulla ennen aamupalaa 15 min
- Kävely-hölkkä yhdistelmä illalla 15 min
Muisteluja matkan varrelta - osa II
Palattuamme ensimmäiseltä yhteiseltä matkaltamme Kambodzasta kihlautuneena, hyppäsimme suureen tuntemattomaan ja muutimme yhteiseen kotiin pääkaupunkiseudulle. Olimme saaneet uskomattoman hienon työtarjouksen ja siirryimme Linnanmäelle, jossa itse johdin ravintola- ja kokoustoimintaa, mieheni alaisuudessani keittiötoimintoja.
Pidin yhteistyöstä rakkaani kanssa, teimme hyvää jälkeä, kuten edellisessäkin yhteisessä työpaikassa, emmekä kokeneet esimies-alaissuhdetta ongelmalliseksi parisuhteessa.
Helmikuussa teimme kaksi iso päätöstä, ostimme yhteisen asunnon Espoosta - sen kuuluisan rivitalonpätkän - ja päätimme, vastoin kaikkia aikaisempia ajatuksiamme, että lapsi saisi tulla jos on tullakseen. Laskujeni mukaan Poika sai alkunsa aika tarkkaan ensimmäisistä öistämme uudessa asunnossamme maaliskuussa muuttaessamme...
Ensimmäinen yhteinen kesämme meni mukavasti ja todella nopeasti. Paitsi että pyöritimme Linnanmäen kohtuullisen vilkasta toimintaa useamman ravintolan ja kahvilan voimin, ehdimme myös mm. viettää sateista juhannusta Miehen entisessä työpaikassa, Irlannissa...
Irroitella Ruisrockissa alkavan vauvamasun kera ja alkoholittomia nauttien...
Sekä uuden kotikaupunkimme nähtävyyksistä - kuten Korkeasaaresta - nauttien.
Siinä sivussa mahaa kasvattaen...
Ja tietysti häitämme suunnitellen!
Olimme sopineet hääpäiväksi 15.8.2008. Emme osanneet arvata Pojan tuloa niin nopeasti, mutta eipä tuo haitannut, päätimme pitää juhlat tuolloin joka tapauksessa.
Pidin yhteistyöstä rakkaani kanssa, teimme hyvää jälkeä, kuten edellisessäkin yhteisessä työpaikassa, emmekä kokeneet esimies-alaissuhdetta ongelmalliseksi parisuhteessa.
Helmikuussa teimme kaksi iso päätöstä, ostimme yhteisen asunnon Espoosta - sen kuuluisan rivitalonpätkän - ja päätimme, vastoin kaikkia aikaisempia ajatuksiamme, että lapsi saisi tulla jos on tullakseen. Laskujeni mukaan Poika sai alkunsa aika tarkkaan ensimmäisistä öistämme uudessa asunnossamme maaliskuussa muuttaessamme...
Ensimmäinen yhteinen kesämme meni mukavasti ja todella nopeasti. Paitsi että pyöritimme Linnanmäen kohtuullisen vilkasta toimintaa useamman ravintolan ja kahvilan voimin, ehdimme myös mm. viettää sateista juhannusta Miehen entisessä työpaikassa, Irlannissa...
Irroitella Ruisrockissa alkavan vauvamasun kera ja alkoholittomia nauttien...
Sekä uuden kotikaupunkimme nähtävyyksistä - kuten Korkeasaaresta - nauttien.
Siinä sivussa mahaa kasvattaen...
Ja tietysti häitämme suunnitellen!
Olimme sopineet hääpäiväksi 15.8.2008. Emme osanneet arvata Pojan tuloa niin nopeasti, mutta eipä tuo haitannut, päätimme pitää juhlat tuolloin joka tapauksessa.
tiistai 13. elokuuta 2013
Pirteänä aamuun
Kello on 5:45 ja äiti on pakannut itsensä salille. Aurinko on jo noussut, mutta maasta nousee vielä usvaa ja kotipiha on hiiren hiljainen linnun viserrystä lukuun ottamatta
Määränpäänä on työpaikan sali, työpaikkaetuisuus vailla vertaa tässä projektissa. Ei toki täysin varusteltu, mutta ilmainen ja helppo mennä ennen ja jälkeen työpäivän.
Varusteet kuntoon. En ole välineurheilija ja siksi tänne kelpaa ikivanhat lenkkarit ja Lidlistä ostettu sykemittari, pääasia, että ajavat asiansa. Kunnon juoksukengät pitäisi kyllä ostaa...
45 minuuttia aerobista harjoittelua 125-150 sykkeillä juoksumatolla ja kuntopyörällä. Lepopulssini on merkillinen, alle 50, mutta eipä tarvitse paljoa ponnistella, niin johan nousee!
Tänään ei muuta, sillä huomenna on personal trainerin kanssa ensimmäiset kuntosalitreenit ja lihaskuntoharjoituksia. Päälle 400 kaloria kulutettuna, ihan riittävää tähän kohtaan. Hiki virtaa kun pienellä possulla, onneksi suihkutilat löytyvät heti vierestä.
Aikaakin jäi vielä aamiaiselle - nopeasti masuun muna, raejuustoa & hedelmäsalaattia ja sitten töihin!
Lisää näitä, mahtava fiilis :)
maanantai 12. elokuuta 2013
Muisteluja matkan varrelta - osa I
Torstaina on hääpäivämme, viides sellainen ja ajattelin jakaa teidän kanssanne muutaman ihanan hetken matkan varrelta.
Kuten aikaisemmin kerroin täällä, olimme rakkaani kanssa ystäviä ja työtovereita jo paljon ennen rakkaustarinamme alkua. Tunsimme toisemme jo ammattikorkeakoulusta, jota kävimme smalla vuosikurssilla, hän keittiöpuolella ja itse ravintolapuolella vuonna 1997 alkaneissa. Silloin seurustelimme kumpikin tahoillamme, emmekä tainneet vaihtaa muutamaa sanaa enempää.
Useampi vuosi sen jälkeen työpaikkaa vaihtaessani olimme ensin samalla työnantajalla eri toimipisteissä ja tutustuimme paremmin ja sitten minut jo siirrettiinkin hänen esimiehekseen ensimmäiseen yhteiseen työpaikkaamme. Olimme pitkään vain tehokas työpari ja hyviä ystäviä, mutta pikkuhiljaa se kasvoi joksikin muuksi, kunnes vaikeuksien kautta päädyimme yhteen - virallisesti "seukkaamaan".
Pienen hetken yhdessä oltuamme päätimme lähteä yhteiselle matkalle Kambodzaan viettämään joulua ja uutta vuotta.
Matka oli aivan käsittämättömän hieno ja maa upea. Suosittelen lämpimästi käymään, sillä kokemus oli mieleenpainuva. Angor Watin temppelialue pohjoisessa ja sen nähtävyydet olivat niin uskomattomat, että niitä on kuvissa vaikea vangita.
Alueen valtavuus ja yksityiskohdat olisivat antanut aihetta kierrellä useamman viikon, meillä meni vajaa viikko.
Alueella oli lukuisia turisteja, mutta missään nimessä se ei ollut niin täyteen ahdettu, kun voisi kuvitella ja tuolloin vielä pääsi joka paikkaa kiertämään ja katsomaan.
On sanottu, että kulkua raunioissa tullaan tulevaisuudessa rajoittamaan ja koetetaan taata historiallisen miljöön koskemattomuutta.
Mieleenpainuvaa oli mm matka raunioita katsellen elefantin selästä käsin
Rakkautta Kambodzan kauniimmaksi mainituissa raunioissa
Uskomaton, jättimäisten puiden valtaama rauniokaupunki
Ja niitä kuuluisia naamapatsaita. Kävimme kaikissa tunnetuimmissa kohteissa ja vähän pienemmässäkin Kambodzan pohjoisosissa.
Matka teini-ikäisen pojan ohjaamana pääosin Vietnamilaisten asuttamassa jokikaupungissa, joka on rakentunut veneisiin Mekong joen suistoon.
Kuumailmapallolla rauniota katsomassa ilmasta käsin!
Osan matkasta lekottelimme aivan etelän Sihanoukvillen luonnonkauniilla ja rauhallisilla rannoilla, joilta puuttui naapurimaan Thaimaan kaltainen kaupustelu ja hässäkkä.
Maan pääkaupungissa Phnom Phenissä tutustuimme vähemmän keveään puoleen, punaisten khmerien hirmuhallinnon aikaiseen pahamaineiseen vankilaan, joka sijoittui aivan kaupungin keskustaan. Siellä tapettiin ja kidutettiin satoja hirmuhallinnon vastustajia maan pimeimpänä ajanjaksona.
Kaunis maa, paljon nähtävyyksiä, paratiisirannat, edullinen hintataso, hyvä ruoka, ystävälliset ihmiset...
Meille matka oli onnistunut ja onnea tietenkin lisäsi se, että rakkaani kihlasi minut matkan viimeisinä päivinä, uuden vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi.
p.s Muistakaahan käydä osallistumassa vielä arvontaan tästä :)
Kuten aikaisemmin kerroin täällä, olimme rakkaani kanssa ystäviä ja työtovereita jo paljon ennen rakkaustarinamme alkua. Tunsimme toisemme jo ammattikorkeakoulusta, jota kävimme smalla vuosikurssilla, hän keittiöpuolella ja itse ravintolapuolella vuonna 1997 alkaneissa. Silloin seurustelimme kumpikin tahoillamme, emmekä tainneet vaihtaa muutamaa sanaa enempää.
Useampi vuosi sen jälkeen työpaikkaa vaihtaessani olimme ensin samalla työnantajalla eri toimipisteissä ja tutustuimme paremmin ja sitten minut jo siirrettiinkin hänen esimiehekseen ensimmäiseen yhteiseen työpaikkaamme. Olimme pitkään vain tehokas työpari ja hyviä ystäviä, mutta pikkuhiljaa se kasvoi joksikin muuksi, kunnes vaikeuksien kautta päädyimme yhteen - virallisesti "seukkaamaan".
Pienen hetken yhdessä oltuamme päätimme lähteä yhteiselle matkalle Kambodzaan viettämään joulua ja uutta vuotta.
Matka oli aivan käsittämättömän hieno ja maa upea. Suosittelen lämpimästi käymään, sillä kokemus oli mieleenpainuva. Angor Watin temppelialue pohjoisessa ja sen nähtävyydet olivat niin uskomattomat, että niitä on kuvissa vaikea vangita.
Alueen valtavuus ja yksityiskohdat olisivat antanut aihetta kierrellä useamman viikon, meillä meni vajaa viikko.
Alueella oli lukuisia turisteja, mutta missään nimessä se ei ollut niin täyteen ahdettu, kun voisi kuvitella ja tuolloin vielä pääsi joka paikkaa kiertämään ja katsomaan.
On sanottu, että kulkua raunioissa tullaan tulevaisuudessa rajoittamaan ja koetetaan taata historiallisen miljöön koskemattomuutta.
Mieleenpainuvaa oli mm matka raunioita katsellen elefantin selästä käsin
Rakkautta Kambodzan kauniimmaksi mainituissa raunioissa
Uskomaton, jättimäisten puiden valtaama rauniokaupunki
Ja niitä kuuluisia naamapatsaita. Kävimme kaikissa tunnetuimmissa kohteissa ja vähän pienemmässäkin Kambodzan pohjoisosissa.
Matka teini-ikäisen pojan ohjaamana pääosin Vietnamilaisten asuttamassa jokikaupungissa, joka on rakentunut veneisiin Mekong joen suistoon.
Kuumailmapallolla rauniota katsomassa ilmasta käsin!
Osan matkasta lekottelimme aivan etelän Sihanoukvillen luonnonkauniilla ja rauhallisilla rannoilla, joilta puuttui naapurimaan Thaimaan kaltainen kaupustelu ja hässäkkä.
Maan pääkaupungissa Phnom Phenissä tutustuimme vähemmän keveään puoleen, punaisten khmerien hirmuhallinnon aikaiseen pahamaineiseen vankilaan, joka sijoittui aivan kaupungin keskustaan. Siellä tapettiin ja kidutettiin satoja hirmuhallinnon vastustajia maan pimeimpänä ajanjaksona.
Kaunis maa, paljon nähtävyyksiä, paratiisirannat, edullinen hintataso, hyvä ruoka, ystävälliset ihmiset...
Meille matka oli onnistunut ja onnea tietenkin lisäsi se, että rakkaani kihlasi minut matkan viimeisinä päivinä, uuden vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi.
p.s Muistakaahan käydä osallistumassa vielä arvontaan tästä :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
