Asiat kasaantuvat

Niinhän ne aina tekevät. Ensin luulet, että sulla on homma hallussa ja yhtä äkkiä huomaat, että olet venyttänyt kaikki takarajat samaan sumaan ja hommaa pukkaa kaikilla saroilla...

Vielä viime viikon alussa sähköpostin to do lista oli vain parinkymmenen viestin mittainen ja viikon suunnitelmat selvät, nyt se on lähemmäs sataa. Ja se on kiitos useamman takaiskun, johon kuului tavallista haastavampi tehtävänanto uuden projektin valmistelun suhteen (joka vei aikaa kaksi kertaa aiottua enemmän), kaksi päällekkäistä sairaslomaa tiimissä ja niiden töiden uudelleenjärjestely useammalta päivältä, johtoryhmässä perjantain koko päivän kestäneessä palaverissa tulleet uudet velvoitteet markkinoinnin osalta, tavallista haastavamman työvuorolistan loppuun saattaminen ja tietysti uuden brunssin tuotteistus, materiaalin teko ja lanseeraaminen tänään ja siellä avajaisissa edustaminen. Sokerina pohjalla ensiarvoisen tärkeän tiimiläisen irtisanoutuminen eilen illalla ja siitä johtuva tuska ja vimmattu miettiminen jatkotoimenpiteistä ja vastuiden jakamisista.

Maanantaina olisi syyskauden ensimmäinen koulupäivä, johon olin vakaasti aikeissa mennä. Aloitin viime syksynä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot ja olen ihan hyvässä vauhdissa, ei millään haluaisi jättää kursseja tässä kohtaa käymättä, mutta olin aivan totaalisesti unohtanut tehdä lähipäiville valmistavan ennakkotehtävän. Lisäksi pitäisi valmistella presentaatio kahdelle opiskelijaryhmälle, jotka treffaan maanantaina ruokatauollani, jolloin alustan heille projektityön koskien lokakuun alussa pidettävien kirja- ja ruokamessujen osastoamme. Olen saamassa restonomi- ja tradenomiopiskelijoilta kaivattua apua ja ideoita ravintoloideni messuosaston ja sen sisällön toteutukseen, sitä odotan tosi innolla!

Tämä ei ole ollut niitä parhaimpia viikkoja. Kuulemma tänään on ollut kaunis päivä, mutta koska menin aamulla klo 06 töihin ja palasin sieltä  tukka putkella hakemaan lapsia päivähoidosta vasta jokin aikaa sitten (iskä oli niiden kanssa aamupäivän - älkäähän huolehtiko) ei siitä ole juurikaan päässyt nauttimaan. Lapset nukahtivat ja nyt istun koneella miettimässä teenkö maanantaiksi tehtävät raportit vielä nyt illalla, vai pilaanko huomisen vapaapäiväni niillä. Kone ja tulevan kirppispöydän tavaroiden hinnoittelu houkuttelisi paljon enemmän, mutta niiden kanssa olen kyllä nysvännyt jo useamman päivän, kun muutakin järkevää olisi voinut tehdä. Koskahan sitä oppisi tekemään jotain etukäteen?

Kiitos Nikka ihanasta Pomp de Luxin hatusta! Tyttömme voitti sen hänen blogi arvonnassaan :)