Sivut

maanantai 26. elokuuta 2013

Päivä Kupittaalla

Aina välillä on erityisen mukavaa olla asemassa, jossa on vapautta järjestellä työaikojaan. Vaikka jouduin lauantaina  uhraamaan  vapaapäivän työlle sairastapauksen vuoksi, sain kohtalaisen helpolla tästä päivästä järjestetyksi tyhjän ja sain viettää kaivattua vapaata lasten kanssa.

Vietyämme Miehen töihin, kävimme aamulla katsomassa yhtä asuntoa (mikä oli kyllä niin raato, että siihen emme meidän taidoillamme ole valmiita lähtemään, joten ei siitä sen enempää) ja sen jälkeen nopealle lounaalle läheiseen lounaskahvilaan syömään niinkin eksoottista kuin nakkistrokanofia. 

Päivän varsinaisena  kohteena oli iki ihana Kupittaan puisto, jossa ensimmäisenä suuntasimme jo talviteloille vetäytyvää seikkailupuistoa kohti. Olimme siellä useasti kesällä uintireissun päätteeksi, mutta tällä kertaa aika paljon näytti olevan kiinni mm. kahvila ja kahluualtaat, sekä pomppulinna.


Perinteiset hiekkaleikit innostivat Tyttöä, joka löysi laatikosta hylätyn barbinuken. Onneksi leikki saatin nätisti loppumaan ilman suurempia luopumisen kriisejä


Kotona ennen lähtöä yhdessä tehdyt kaulanauhat ja rannekorut piti tietysti laittaa heti päälle. Avasimme tänään vihdoin joulupukilta saadun puukorurasian, joka on odottanut juuri tälläistä sopivaa hetkeä askarteluun.


"Muumisilta" ihanan laiskasti soljuvan puron yli on Tytön lempipaikkoja - tällä kertaa vain puuttui vesi. Tekevät ilmeisesti jotain muutostöitä paikan mylläyksestä päätellen. Oli niin ihanan kaunis ja lämmin ilma, että vesileikitkin olisivat olleet mukavia, mutta ensi kesällä viimeistään sitten


Äiti oli hövelillä tuulella ja osti CityMarketin valtavien pullahyllyjen luota lapsille mieluisat pullat evääksi ja päätyi itse pienehkön taistelun jälkeen pullapohjaiseen omenapiirakan palaan (ei siihen ihanaan toscawieneriin, eikä kinuskidonitsiin, eikä mansikkaleivokseen eikä, no te tiedätte...)


Yksi Kupittaan lempipaikoistamme on jättiläispatsaspuisto, "unelmien leikkipaikka" joka on toteutettu muinoin lasten ideoiden pohjalta.


Itsekin olen reilu 30 vuotta sitten leikkinyt kyseisessä puistossa ja kiipeillyt patsaiden päällä, usein isovanhempieni seurassa. Ihania muistoja siis.


Tässä puistossa saa kulumaan aikaa uskomattoman paljon, tällä kertaa ikävä kyllä siihen kivoimpaan patsaaseen, isoon dinosaurukseen, johon pääsee kiipeilemään sisälle, alle, päälle ja vaikka mihin, oli pesiytynyt ampiaiskommuuni, jonka pesästä oli isot varoituskyltit. Se jäi siis ihan varmuuden vuoksi välistä pois.


Poika halusi kuvata äitin, joten ohessa ei niin edustava otos mallista, mutta herttainen 5-vuotiaan ottamaksi, niin pitäähän se laittaa mukaan ♥


Törmäsimme ihan uusiin juttuihin, kuten tammenterhoihin. Välillä sitä oikein hävettää kuinka vähän käymme näiden kaupunkilaislasten kanssa luonnossa - näinkin tavalliset jutut ovat arkipäivän ihmeitä


Pojan piti tietenkin kiipeillä myös jättiläispuunrungon päällä, mihinkös tämä viikari ei ehtisi


Koska liikennepuisto oli suljettuna ja toinenkin pomppulinna juuri miesten paketoitavana talviteloille, suuntasimme vielä läheiseen lintupuistoon


Pitää myöntää ettei odotukset olleet äidillä suuret, mutta sitäkin hienompi ilo oli, kun "ankkalammesta" löytyikin vaikka mitä nähtävää! Suloisia ankan ja sorsan poikasia, komeita joutsenia, upeita värikkäitä lintuja...


Ja jostain syystä myös pupuja, jotka olivat paikassa vapaina? Meidän lasten lempiotus, kotonakin kun semmoinen oleilee


Aitauksessa löytyi myös komeita Ahvenanmaan lampaita ja suloisia kilipukkeja, jotka pitivät Tytön ihastukseksi myös silittämisestä


Yhtäkkiä saimmekin kivan eläinkierroksen vielä päivän loppuun ennen kiiruhtamista ruokailemaan ja äidin kahvakuulatreeneihin


Otos vielä mielettömän kauniista rantatörmästä lintupuiston yhteydessä - uskomatonta ajatella, että noin 500 metrin päässä kulkee eräs Turun vilkkaimmin liikennöityjä kadunvarsia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...