Kuten aikaisemmin kerroin täällä, olimme rakkaani kanssa ystäviä ja työtovereita jo paljon ennen rakkaustarinamme alkua. Tunsimme toisemme jo ammattikorkeakoulusta, jota kävimme smalla vuosikurssilla, hän keittiöpuolella ja itse ravintolapuolella vuonna 1997 alkaneissa. Silloin seurustelimme kumpikin tahoillamme, emmekä tainneet vaihtaa muutamaa sanaa enempää.
Useampi vuosi sen jälkeen työpaikkaa vaihtaessani olimme ensin samalla työnantajalla eri toimipisteissä ja tutustuimme paremmin ja sitten minut jo siirrettiinkin hänen esimiehekseen ensimmäiseen yhteiseen työpaikkaamme. Olimme pitkään vain tehokas työpari ja hyviä ystäviä, mutta pikkuhiljaa se kasvoi joksikin muuksi, kunnes vaikeuksien kautta päädyimme yhteen - virallisesti "seukkaamaan".
Pienen hetken yhdessä oltuamme päätimme lähteä yhteiselle matkalle Kambodzaan viettämään joulua ja uutta vuotta.
Matka oli aivan käsittämättömän hieno ja maa upea. Suosittelen lämpimästi käymään, sillä kokemus oli mieleenpainuva. Angor Watin temppelialue pohjoisessa ja sen nähtävyydet olivat niin uskomattomat, että niitä on kuvissa vaikea vangita.
Alueen valtavuus ja yksityiskohdat olisivat antanut aihetta kierrellä useamman viikon, meillä meni vajaa viikko.
Alueella oli lukuisia turisteja, mutta missään nimessä se ei ollut niin täyteen ahdettu, kun voisi kuvitella ja tuolloin vielä pääsi joka paikkaa kiertämään ja katsomaan.
On sanottu, että kulkua raunioissa tullaan tulevaisuudessa rajoittamaan ja koetetaan taata historiallisen miljöön koskemattomuutta.
Mieleenpainuvaa oli mm matka raunioita katsellen elefantin selästä käsin
Rakkautta Kambodzan kauniimmaksi mainituissa raunioissa
Uskomaton, jättimäisten puiden valtaama rauniokaupunki
Ja niitä kuuluisia naamapatsaita. Kävimme kaikissa tunnetuimmissa kohteissa ja vähän pienemmässäkin Kambodzan pohjoisosissa.
Matka teini-ikäisen pojan ohjaamana pääosin Vietnamilaisten asuttamassa jokikaupungissa, joka on rakentunut veneisiin Mekong joen suistoon.
Kuumailmapallolla rauniota katsomassa ilmasta käsin!
Osan matkasta lekottelimme aivan etelän Sihanoukvillen luonnonkauniilla ja rauhallisilla rannoilla, joilta puuttui naapurimaan Thaimaan kaltainen kaupustelu ja hässäkkä.
Maan pääkaupungissa Phnom Phenissä tutustuimme vähemmän keveään puoleen, punaisten khmerien hirmuhallinnon aikaiseen pahamaineiseen vankilaan, joka sijoittui aivan kaupungin keskustaan. Siellä tapettiin ja kidutettiin satoja hirmuhallinnon vastustajia maan pimeimpänä ajanjaksona.
Kaunis maa, paljon nähtävyyksiä, paratiisirannat, edullinen hintataso, hyvä ruoka, ystävälliset ihmiset...
Meille matka oli onnistunut ja onnea tietenkin lisäsi se, että rakkaani kihlasi minut matkan viimeisinä päivinä, uuden vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi.
p.s Muistakaahan käydä osallistumassa vielä arvontaan tästä :)
Upeita reissukuvia!
VastaaPoistaKaunis rakkaustarina teillä. Mä pidän niin paljon tommosista tarinoista, joissa kaksi toisensa kauan tuntenutta päätyy lopulta yhteen. Meillä on vähän samanlaista taustaa :)