Laskiaissunnuntai

Ei tullut suurta laskiaisriehaa tänne etelään, vaikka pientä lumipeitettä aamusella tulikin maaliskuun ja laskiaissunnuntain kunniaksi. Mukava laskiaissunnuntai ollaan vietetty lasten kanssa kuitenkin!

Lähdettiin heti aamupäivästä Liedon Vanhalinnaan, jossa oli järjestetty tosi kivasti ohjelmaa.

Paikka on tuttu ja merkityksellinen, sillä olemme viettäneet siellä häitämme. Hieno paikka, jossa on tullut käydyksi liian vähän. Tämän päivän ohjelma oli suurelta osin maksutonta ja porukkaa paikalla sopivasti, ei liikaa, mutta tunnelmaksi asti.

Oltiin pakkautuneita kaikki koko päivän ulkoiluun, onneksi sää oli juuri sopiva, eikä kenelläkään tullut kylmä pienestä viimasta huolimatta. Ohjelmassa oli mm jousiammuntanäytöstä, jossa kisailtiin muinaispukuihin sonnustautuneena todella taidokkaan näköisesti vanhoilla aseilla. Paikalla oli myös karvakamuja, siliteltäviä koiria monenlaisia rotuja, joita käytiin muutamaankin otteeseen ihmettelemässä.

Lapsia ei niinkään kiinnostaneet alueen tarjoamat hienot näyttelyt, vaikka jaksoivat sentään hieman kierrellä. Itselle oli kiva verestää häihin liittyviä muistoja, kuten tällä kivikaarella, jossa meitä kuvattiin, kesäisimmissä merkeissä voit kurkata postausta häistämmä täällä ♥

Tässä ihmeteltiin lasten kanssa eräässä näyttelyssä mattojen kutomista ja vanhoja työkaluja.

Päärakennuksessa sijainneet näyttelyhuoneet olisivat kiinnostaneet äitiä enemmänkin, mutta edes salissa seinällä roikkuneet hienot vanhat aseet eivät saaneet näitä naperoita malttamaan keskittymään, vaan suurin osa aktiviteeteista tapahtui ulkosalla.

Hevoskärryajelu oli luonnollisesti lasten suurin suosikki, itse kävin ajelulla kerran, päivän loputtua lapset pääsivät vielä kahdestaan uudestaan viimeiselle kierrokselle, jossa hurmaava vanha herra kiihdytti hepoa kunnon vauhtiin pitkällä suoralla. Ja lapset kiljuivat innosta!

Liedon Vanhalinna on Turun Yliopiston omistuksessa oleva hieno kartanokeskus, jossa on useita eri rakennuksia ja historiallisia näyttelyitä, osa niistä vaihtuvia.

Kartanorakennukset ovat korkean Linnavuoren alapuolella, joka toimi jo 500-luvulla esihistoriallisena puolustuslinnakkeena ennen Turun Linnan rakennuttamista. Sinne piti tietenkin kavuta.

Näkymät Linnavuoren huipulta olivat hienot, äidin henki kulki vaan hieman huonosti moisen kiipeämisen jälkeen - paha flunssa on tuloillaan, eikä rasitus ollut oikein hyväksi keuhkoille...

Yksi päivän parhaimpia anteja oli myös kierros alueella suunnistusrasteja hakien.

Kartat kädessä hakien historia- ja luontoaiheisia rasteja alueen eri kolkista; tunnistettiin jälkiä, arvuuteltiin vanhoja työkoneita ja ihmeteltiin metsäneläimiä ja lintulajeja. Hauskaa oli!

Luonnollisesti riemua riitti myös lounaaksi nautituista hernekeitosta ja laskiaispullista.

Mukavaa laskiaista kaikille lukijoille myös!