Onnenhetkiä - ja työn odotusta

Viimeiset lomahetket, 5 päivää lomaa ja arki alkaa. Mihin tämä kesä oikein katosi?

Loman kunniaksi tilasimme koko kesäksi Turun Sanomat joka päivälle. Onnea on kupillinen aamuteetä ja tuore lehti, hiekkalaatikon kannella istuen ja auringosta nauttien! (miksi ne ei tee TS:sta tabloid muotoista?)

Nektariinit ovat ihania, voisin syödä niitä kymmeniä päivässä! Onnea on kesän tuoreet hedelmät ja marjat, talvellakin niitä on - tuplahintaan.

Rakastan aurinkoa ja ruskettumista, väriä ihollani ja ruskean kaventavaa vaikutusta, valkoisen kontrastia ja pisamiani. Onnea on hellepäivät ja sininen taivas! (ryppyjä, maksaläiskiä ja melanoomaa mietitään sitten myöhemmin)

Tänään oli komia ukonilma, samaan aikaan paistoi aurinko ja ihan vieressä kumisi ja salamoi. Onnea on elää hetkessä ja nauttia päivästä - nyt taas paistaa.

Ensimmäistä kertaa ollaan vietetty perheaikaa yhdessä, siitäkin huolimatta, että kesälomat olivat tasan perätysten. Aikaa on löytynyt myös aikuisten juttuihin ja menoihin. Onnea on Mies ja laatuaika. 

Tämä on jokaisen taaperon vanhemman onni kesäpäivinä rivitaloissa ja omakotitaloissa, maalla ja joskus kerrostaloissakin. Avoin ulko-ovi ja lapset pihalle ilman tuhotonta pukemista ja pohtimista, suunnittelua ja tuhtaamista. Onni on lämpö.

Tänään luin työsähköpostia ja aloitin työvuorolistojen tekoa.

Alkaisi jo työt.